Muokataan sivua
Ansvandia:Testi
Taskulego Wikistä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Varoitus:
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos
kirjaudut sisään
tai
luot tunnuksen
, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.
Mainosroskan tarkastus.
Älä
täytä tätä!
{{Tämä artikkeli|käsittelee valtiota. Muita merkityksiä luetellaan [[Georgia (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}} {{suositeltu}} {{Valtion_tiedot |koko-nimi = Georgia |nimet-virallisilla-kielillä = საქართველო<br />''Sakartvelo'' |nimi-genetiivissä=Georgian |motto = Dzala ertobašia<br> ([[suomen kieli|suom]]. Voima on yhtenäisyydessä) |viralliset-kielet=[[georgian kieli|georgia]] |pääkaupunki =[[Tbilisi]] <small>(hallinnollinen)</small><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cia.gov/library/publications/resources/the-world-factbook/geos/gg.html | Nimeke = The World Fact Book | Selite = Middle East :: Georgia | Julkaisu = Government:: Georgia | Julkaisija = Central Intelligence Agency (CIA) | Viitattu = 29.6.2015 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20150530030606/https://www.cia.gov/library/publications/resources/the-world-factbook/geos/gg.html | arkistoitu = 30.5.2015 }}</ref><br>[[Kutaisi]] <small>(lainsäädännöllinen)</small><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.themoscowtimes.com/sitemap/free/2011/9/article/saakashvilis-latest-trick-move-capital-to-kutaisi/443245.html | Nimeke = Saakashvili's Latest Trick: Move Capital to Kutaisi | Julkaisu = The Moscow Times Home | Julkaisija = The Moscow Times | Viitattu = 29.6.2015 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20151108232913/http://www.themoscowtimes.com/sitemap/free/2011/9/article/saakashvilis-latest-trick-move-capital-to-kutaisi/443245.html | arkistoitu = 8.11.2015 }}</ref> |pääkaupungin-koordinaatit=41°43' N, 44°47' E |valtionpäämiehen-nimike=[[Georgian presidentti|Presidentti]]<br />[[Georgian pääministeri|Pääministeri]] |nykyinen-valtionpäämies=[[Mikheil Kavelašvili]] {{efn|name=presi}}<br />[[Irakli Kobakhidze]] |alan-sijaluku =119 |pinta-ala =69 700 km² |vesipinta-ala=ei merkittävästi |väestönlaskentavuosi=2024 |väkiluvun-sijaluku=132 |väkiluku=3 694 600 <ref name="yearbook18">Statistical Yearbook of Georgia 2024, s. 18.</ref> |väestötiheys= |itsenäisyystapahtumat= –[[Georgian kuningaskunta|Kuningaskunta]]<br /> –[[Georgian demokraattinen tasavalta|Demokraattinen tasavalta]]<br /> –[[Neuvostoliitto|Neuvostoliitosta]] |itsenäisyysvuodet=[[1008]]<br />[[26. toukokuuta]] [[1918]]<br /><br />[[9. huhtikuuta]] [[1991]] |valuutta=[[Georgian lari|lari]] |valuuttatunnus=GEL |aikavyöhyke=UTC+4 |kesäaika= ei käytössä |kansallislaulu=[[Tavisupleba]] |kansallislauluääni = Georgian national anthem.oga |verkkotunnus=.ge |suuntanumero=995 |hdi-vuosi ={{ValtioHDI|Vuosi}} |hdi-sija ={{ValtioHDISija|GE}} |hdi ={{ValtioHDI|GE}} <ref name="hdr">{{ValtioHDI |LÄHDE}}</ref> |bkt-vuosi=2013 |bkt-sija=114 |bkt=14,34 mrd. USD <ref name="bkt">{{Verkkoviite | Osoite = http://geostat.ge/index.php?action=page&p_id=119&lang=eng | Nimeke=Gross Domestic Product 2016| Julkaisija=GEOSTAT | Tiedostomuoto=htm | Viitattu=22.7.2018}}</ref> |bkt-per-asukas=3 857 USD <ref name="bktcapita">{{Verkkoviite | Osoite = http://geostat.ge/index.php?action=page&p_id=119&lang=eng | Nimeke=Gross Domestic Product 2016| Julkaisija=Geostat | Viitattu=22.7.2018}}</ref> |alaviite=Lähde:<ref name="cia"/> |lippu=[[Tiedosto:Flag of Georgia.svg|125px|border|Georgian lippu]] |vaakuna=[[Tiedosto:Greater_coat_of_arms_of_Georgia.svg|100px|Georgian vaakuna]] |sijainti=Georgia (orthographic--projection).svg |sijainti-selite = Georgian sijainti |valtiomuoto=[[tasavalta]] |muut-kaupungit= [[Batumi]] (183 200 as.)<br> [[Rustavi]] (127 200 as.)<br> [[Kutaisi]] (125 600 as.)<br> [[Gori]] (42 600 as.)<br> [[Poti]] (41 200 as.)<br> [[Zugdidi]] (40 100 as.)<br> <ref>Statistical Yearbook of Georgia 2024, s. 35–36.</ref> |väestönkasvu=−0,2 % |väestönkasvuvuosi=2020 |maatalous=13,1 % |teollisuus=29,3 % |palvelut=57,6 % |lyhenne=GE |ajoneuvo=GE |lentokone=4L |edeltäjät={{lippukuva|Georgian SNT}} [[Georgian sosialistinen neuvostotasavalta]] }} '''Georgia''' ({{k-ka|საქართველო|Sakartvelo}}), aiemmin suomeksi '''Gruusia''' ja vuosina 1990–1995 '''Georgian tasavalta''', on valtio [[Kaukasia]]ssa [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] ja [[Aasia]]n rajalla. Georgia rajautuu pohjoisessa [[Venäjä]]än, etelässä [[Turkki]]in, [[Armenia]]an ja [[Azerbaidžan]]iin ja lännessä [[Mustameri|Mustaanmereen]]. Maan pohjoisrajalla kohoaa [[Iso-Kaukasus]]. Georgian lainsäädännön mukainen pääkaupunki on [[Kutaisi]] ja hallinnollinen [[Tbilisi]]. Maan suurin etninen ryhmä on [[georgialaiset]], ja 83,4 prosenttia kansasta on [[Ortodoksinen kirkko|ortodokseja]]. Antiikin aikana Georgian aluetta hallitsivat kaksi kuningaskuntaa, [[Kolkhis]] ja [[Iberia (Kaukasia)|Iberia]]. Niistä jälkimmäinen oli yksi ensimmäisistä [[kristinusko]]n virallistaneista valtioista 300-luvun alussa ja muodosti ytimen, jonka ympärille yhdistynyt [[Georgian kuningaskunta]] muodostui 1000-luvulla. Poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen kukoistuskauden jälkeen kuningaskunta taantui 1200-luvulla ja hajosi lopulta useiksi kuningas- ja ruhtinaskunniksi 1500-luvulla. Kolme vuosisataa kestäneen [[Osmanien valtakunta|osmanien]] ja [[Persia]]n valtakuntien hegemonian jälkeen Georgia liitettiin [[Venäjän keisarikunta]]an 1800-luvun alussa. Georgia itsenäistyi jälleen vuonna 1991. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hajoamisen jälkeisiä vuosia leimasivat [[Georgian sisällissota|sisäinen konflikti]] ja taloudelliset vaikeudet. Georgian tilanne alkoi vakautua vähitellen vuonna 1995 ja parani verettömän vallanvaihdon, niin kutsutun [[ruusuvallankumous|ruusuvallankumouksen]] jälkeen vuonna 2003.<ref name="bitter">{{Verkkoviite |Tekijä=Parsons, Robert |Ajankohta=11.1.2008 |Osoite=http://www.opendemocracy.net/article/conflicts/mikheil_saakashvili_bitter_victory |Nimeke=Mikheil Saakashvili’s bitter victory |Julkaisija=openDemocracy.net |Luettu=20.8.2008 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20170415171319/https://www.opendemocracy.net/article/conflicts/mikheil_saakashvili_bitter_victory |arkistoitu=15.4.2017 }}</ref> Georgia kärsii kuitenkin edelleen ratkaisemattomista konflikteista [[Abhasia]]ssa ja [[Etelä-Ossetia]]ssa. Väkiluku, noin 3,7 miljoonaa, ilmoitetaankin ilman näitä alueita. [[Väestönkasvu]] on negatiivinen. Suhteet naapurimaahan Venäjään ovat pysyneet huonoina näiden kiistojen ja Georgian [[Nato]]-jäsenhakemuksen vuoksi.<ref>{{Verkkoviite |Tekijä=Cutler, David & Balmforth, Richard |Ajankohta=21.5.2008 |Osoite=http://uk.reuters.com/article/worldNews/idUKL2031068420080521?sp=true |Nimeke=Timeline: Events leading to Georgia's election |Julkaisija=Thomson Reuters |Luettu=20.8.2008 |Kieli={{en}} |arkisto=https://archive.today/20120526023603/http://uk.reuters.com/article/worldNews/idUKL2031068420080521?sp=true |arkistoitu=26.5.2012 }}</ref> Georgian valtionpäämies on [[Georgian presidentti|presidentti]], mutta presidentin valtaoikeuksia on 2000-luvulla selvästi karsittu. Georgia on [[edustuksellinen demokratia]] ja [[yhtenäisvaltio]]. Se on [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]], [[Euroopan neuvosto]]n, [[Maailman kauppajärjestö]]n, [[Mustanmeren talousjärjestö]]n ja [[GUAM]]in jäsen.<ref name="cia"/> Maa on ilmaissut halunsa liittyä Natoon ja [[Euroopan unioni]]in.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.washingtontimes.com/news/2014/feb/26/georgias-pm-irakli-garibashvili-eyes-nato-membersh/?page=all | Nimeke = Georgia P. M. Garibashvili eyes NATO membership, while keeping Russia at bay | Ajankohta = 26.2.2014 | Julkaisija = Washington Times | Viitattu = 6.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> Georgian pääministeri [[Irakli Garibašvili]] allekirjoitti Euroopan unionin jäsenhakemuksen 3. maaliskuuta 2022.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.sss.fi/2022/03/georgian-paaministeri-allekirjoitti-eu-jasenhakemuksen/ | Nimike = Georgian pääministeri allekirjoitti EU-jäsenhakemuksen | Lähde = Salon seudun sanomat | Viitattu = 8.3.2022}}</ref> == Nimi == {{Pääartikkeli|[[Georgian nimi]]}} Georgian eri nimien alkuperistä on useita eri teorioita. Maan omakielinen nimi on ''Sakartvelo'' ja georgialaisten omakielinen nimitys ''kartveli''. Nimet ovat peräisin [[Kartli]]n historialliselta alueelta. Kartli, joka tunnettiin antiikin lähteissä nimellä [[Iberia (Kaukasia)|Iberia]], on Georgian suurin vanha provinssi maan itäosassa. Historiallisen perinteen mukaan se on saanut nimensä kaikkien georgialaisten myyttiseltä kantaisältä [[Kartlos]]ilta. Nykytutkimus on esittänyt nimestä useita eri hypoteeseja. Ensimmäisen mukaan nimi vastaisi useiden muiden kielien ″aidattua paikkaa” tai "linnoitusta" tarkoittavaa sanaa, kuten georgian lähisukukielessä [[Mingrelin kieli|mingrelissä]] ''karti'' (″kesäaitaus”), [[Osseetin kieli|osseetissa]] ''kart'' (″piha”), [[Persian kieli|persiassa]] ''gerd'' (″kaupunki”) tai [[Englannin kieli|englannissa]] ''garden'' (″puutarha”, ″piha”). ''[[Kartlis tskhovreba]]'' -kronikan mukaan nimi Kartli annettiin ensimmäiseksi historiallisen [[Mtskheta]]n yläpuoliselle vuorelle, jonne Kartlos-päällikkö ″...perusti ensin linnoituksia... ja rakensi sinne talon... ja tuota vuorta kutsuttiin nimellä Kartli, kunnes [[Armazi (jumala)|Armazin]] kuva pystytettiin sinne, mistä lähtien koko Kartlin alue sai tuon nimen”. Vuori oli yksi georgialaisten heimojen muinaisista keskuksista.<ref name="nplg">{{Verkkoviite |Osoite= http://www.nplg.gov.ge/ic/library_e/gabeskiria/5.HTM |Nimeke=Ethnic Diversity |Tekijä=Giorgi Gabeskiria |Julkaisija=National parliamentary library of Georgia |Luettu=23.9.2007 |Kieli = {{en}} }}</ref> Nimen Georgia on Euroopassa nähty perinteisesti saaneen alkunsa joko kreikan maanviljelijää tarkoittavasta sanasta ''geōrgos'' ({{k-el|γεωργος}}) tai sitten [[Pyhä Yrjänä|Pyhältä Yrjöltä]] (Georgios), joka on Georgian suojeluspyhimys ja jonka kultti on paikoin ollut hyvinkin vahva.<ref name="nplg"/> Todennäköisesti Georgia-nimi on kuitenkin peräisin georgialaisten persialais-[[Arabian kieli|arabialaisesta]] nimityksestä ''gurğ'', joka on myöhemmin muuntunut nykyiseen muotoonsa. Myös venäläinen nimi maalle, ''Gruzija'' ({{k-ru|Грузия}}), lienee tullut persiasta, ja sitä on käytetty venäjässä jo ainakin 1300-luvulla. Venäjästä lainattua muotoa ''Gruusia'' on käytetty myös Suomessa Neuvostoliiton hajoamiseen saakka. Persian nimet ''gurğ'' ja ''gurğān'' ovat peräisin muinais- ja keskipersian sanoista ''vrkān'' ja ''waručān'', jotka liittyvät indoeurooppalaisten kielten [[Susi|sutta]] tarkoittavaan juureen. Myös [[Armenian kieli|muinaisarmeniassa]] Georgiasta käytetyt nimet ''veria'' ja ''virk'' olisivat peräisin samasta juuresta, kuten mahdollisesti myös sanan ''Iberia'' juuri ''ber''. Myös omakielisen Kartli-nimen voidaan selittää tulleen samasta juuresta. Georgia tarkoittaisi siis susien maata – susi oli [[Georgialainen mytologia|georgialaisessa mytologiassa]] myyttinen toteemieläin ja heimojen esi-isä. Myös kaksi muuta georgialaista ja georgialaisten nimeä, [[Guria]] ja Eguri tai Egeri (eli [[Egrisi]]), näyttävät olevan peräisin sutta tarkoittavasta juuresta.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://www.kartvfund.org.ge/index.php?act=page&id=33.58&lang=en |Nimeke= A New Theory on the Etymology of the Designations of the Georgians |Tekijä= Elguja Khintibidze |Luettu= 7.6.2014 |Kieli= {{en}} |arkisto= https://web.archive.org/web/20140714133419/http://www.kartvfund.org.ge/index.php?act=page&id=33.58&lang=en |arkistoitu= 14.7.2014 }}</ref> == Maantiede == === Yleistä === [[Tiedosto:VittfarneGeorgien 155.jpg|pienoiskuva|vasen|[[Svanetia]] on yksi Georgian vuoristoalueista.]] [[Tiedosto:Alazani Valley (3).jpg|pienoiskuva|vasen|[[Alazani]]n jokilaakso sijaitsee Kakhetin alueella Georgian itäosassa.]] Georgia sijaitsee [[Eurooppa|Euroopan]] ja [[Aasia]]n rajalla. Eri määritelmissä maa lasketaan kuuluvaksi joko Eurooppaan, Aasiaan tai molempiin. Yleisessä määritelmässä maanosien välinen raja kulkee [[Kaukasus]]vuoriston vedenjakajaa pitkin, jolloin Georgia kuuluu lähes kokonaisuudessaan Aasiaan. Joissakin määritelmissä raja kulkee Georgian halki, ja jotkut määritelmät<ref>{{Verkkoviite |Nimeke= Other European Countries > Georgia |Osoite= http://europa.eu/abc/european_countries/others/georgia/index_en.htm |Julkaisija= Euroopan unioni |Luettu= 23.8.2008 |arkisto= https://web.archive.org/web/20101006232527/http://europa.eu/abc/european_countries/others/georgia/index_en.htm |arkistoitu= 6.10.2010 }}</ref> lukevat Georgian osaksi Eurooppaa yhdessä muiden Kaukasian valtioiden kanssa. Georgian historialliset, uskonnolliset ja kulttuuriset siteet Eurooppaan ovat olleet vahvat: ensin antiikin aikana [[Antiikin Kreikka|Kreikkaan]] ja [[Rooman valtakunta|Roomaan]], keskiajalla [[Bysantin valtakunta|Bysanttiin]] ja myöhemmin [[Venäjä]]än. Georgia on [[Euroopan neuvosto]]n jäsen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.coe.int/web/portal/georgia | Nimeke = Georgia became the 41th member state of the Council of Europe on 27 April 1999. | Julkaisija = Euroopan neuvoto - Council of Europe | Viitattu = 7.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> Georgian [[topografia]] on vaihteleva. Sen hallitsevin piirre on vuoret, ja vuoristoalueet muodostavatkin jopa 85 prosenttia Georgian pinta-alasta. Maan pohjoisosassa kohoaa [[Iso-Kaukasus]], joka muodostaa luonnollisen rajan Georgian ja Venäjän välille. Kaukasuksen korkeimmat huiput Georgiassa ovat [[Škhara]] (5 200 metriä) Georgian ja Venäjän rajalla sekä [[Kazbek]] (5 037 metriä) kokonaan Georgian puolella. Monet huiput ovat yli 4,5 kilometrin korkuisia. Maan etelärajalla on matalampi [[Pieni-Kaukasus]], jonka huiput eivät juuri kohoa kolmea kilometriä korkeammalle. Kaukasus-vuoristot yhdistää toisiinsa [[Suramin vuorijono]], joka jakautuu [[Likhin vuorijono|Likhin]] ja [[Meskhetin vuorijono|Meskhetin]] vuorijonoihin. Se jakaa maan kahteen osaan. Vuorijonon länsipuolella [[Mustameri|Mustanmeren]] rannikolla avautuu hedelmällinen [[Kolkhiin alanko]]. Maan vuoristoisuus on luonut kulttuuri- ja kielieroja eristämällä alueita toisistaan.<ref name="encarta"/><ref name="csg"/><ref name="cia">{{CIA Factbook|gg|Georgia}} Viitattu 2008/ 8.5.2020</ref> Georgian alueella on noin 25 000 jokea, jotka laskevat joko Mustaanmereen lännessä tai [[Kaspianmeri|Kaspianmereen]] idässä. Merkittävin joki on Tbilisin läpi virtaava [[Kura|Mtkvari]] (Kura), joka saa alkunsa Turkista ja virtaa itäisen Georgian kautta Kaspianmereen. Muita tärkeitä jokia maan itäosassa ovat Mtkvariin laskeva [[Aragvi]] ja [[Kakheti]]n alueen läpi virtaavat [[Iori]] ja [[Alazani]], jotka myös liittyvät Mtkvariin [[Azerbaidžan]]in puolella. Länsi-Georgian pisin joki on [[Rioni]], joka saa alkunsa Kaukasukselta ja laskee Mustaanmereen [[Poti]]n kaupungissa. Lännen hedelmällisen alueen läpi virtaavat myös [[Enguri]] [[Abhasia]]n rajalla ja [[Kodori]] kokonaan Abhasian puolella. Kaukasukselle luonteenomaisia ovat syvät, jokien uurtamat laaksot.<ref name="encarta"/><ref name="csg"/><ref name="cia"/> Järviä Georgiassa on noin 860. Niistä tunnetuimpiin kuuluvat [[Paravani]] maan eteläosassa ja Kaukasian syvin järvi [[Ritsa (järvi)|Ritsa]] Abhasiassa.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://caucasusholidays.ge/georgia/geography-of-georgia/ |Nimeke=About Georgia: Geography |Julkaisija=Caucasian Holidays |Viitattu=7.6.2014 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20140714224603/http://caucasusholidays.ge/georgia/geography-of-georgia/ |arkistoitu=14.7.2014 }}</ref> Georgialla on rajaa yhteensä 1 461 kilometriä. Pisin yhteinen raja on Venäjän kanssa, 723 kilometriä. Georgia rajautuu Venäjän [[Krasnodarin aluepiiri]]in sekä [[Karatšai-Tšerkessia]]n, [[Kabardi-Balkaria]]n, [[Pohjois-Ossetia-Alania]]n, [[Ingušia]]n, [[Tšetšenia]]n ja [[Dagestan]]in tasavaltoihin. Rajaa Azerbaidžanin kanssa on 322 kilometriä, Armenian kanssa 164 kilometriä ja Turkin kanssa 252 kilometriä. Georgian rannikon pituus on yhteensä 310 kilometriä.<ref name="cia"/><ref name="encarta"/> === Ilmasto === [[Tiedosto:Argun River Valley, Georgia.jpg|thumb|left|[[Šatili]]n laakso sijaitsee [[Khevsureti]]n vuoristoalueella.]] [[Tiedosto:Borjomi Kharaguli National Park - Georgia.jpg|thumb|left|[[Bordžomi-Kharagaulin kansallispuisto]] Georgian keskiosassa on maan suurin luonnonsuojelualue.]] Georgian ilmasto vaihtelee Mustanmeren rannikon [[Subtrooppinen vyöhyke|subtrooppisista]] olosuhteista maan itäosien [[Mannerilmasto|mantereisempaan ilmastoon]]. Kaukasusvuoristo suojaa maata pohjoisen kylmiltä ilmamassoilta, joten lännen lämmin ilma pääsee vapaasti virtaamaan Mustaltamereltä lännen alangolle. Lännessä ilmasto onkin kostea ja sademäärät yltävät 1 000–2 000 millimetriin, [[Batumi]]ssa jopa 2 500 millimetriin vuosittain. Talven keskilämpötila on 5 celsiusastetta ja kesän 22 astetta. Vuotuinen lämpötilan keskiarvo on Georgiassa 12,7 °C. Ilmastovyöhykkeet riippuvat korkeudesta ja etäisyydestä Mustaltamereltä. Koska vuoret erottavat Mustanmeren maan itäosista, ilmasto on mantereisempi ja sademäärät huomattavasti pienempiä, keskimäärin 560 millimetriä vuodessa<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= http://www.tbilisi.gov.ge/img/original/2018/6/12/tbilisiinfigures.pdf |nimeke=Tbilisi in figures|tekijä=Tbilisi City hall| julkaisija= tbilisi.gov.ge |viitattu= |kieli = {{en}} }}</ref>. Talven keskilämpötila on 2–4 celsiusastetta ja kesän 20–24 astetta. Kaakon puolikuivalla tasangolla ja korkeilla ylämaa-alueilla on omat mikroilmastonsa: vuorilla sademäärät voivat nousta kaksi kertaa suuremmiksi kuin maan itäosassa keskimäärin. Korkeimmat vuorenhuiput ovat jatkuvasti lumen peittämiä.<ref name="csg"/><ref name="encarta"/><ref name=":0" /> === Kasvillisuus ja eläimistö === Vaihtelevien luonnonolojen ansiosta Georgiassa on runsaasti eläin- ja kasvilajeja. Metsät peittävät noin 40 prosenttia Georgian pinta-alasta ja sijaitsevat pääosin maan länsiosassa ja vuoristoalueilla. Idässä metsät ovat harvinaisempia ja kasvillisuus pääosin matalampaa pensaikkoa ja ruohikkoa. Metsäraja on noin 2 300–2 500 metrin korkeudella merenpinnasta. Valtaosa metsistä koostuu [[pyökit|pyökistä]], [[tammi|tammesta]], [[valkopyökit|valkopyökistä]], [[kastanja]]sta, [[saarnet|saarnista]], [[vaahtera]]sta ja muista vastaavista lehtipuista. Alle viidesosa metsistä on havumetsiä, jotka kasvavat yleensä 900–2 150 metrin korkeudella merenpinnasta. Puurajan yläpuolella on [[alppiniitty]]jä, eteläisillä ylängöillä taas [[aro]]kasvillisuutta. [[Kosteikko]]kasvillisuutta on kaikilla korkeuksilla, mutta suurimmat alueet sijaitsevat Mustanmeren rannikolla. Alavat alueet on otettu tehokkaasti ihmisen käyttöön maanviljelysalueiksi.<ref name="encarta"/><ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://enrin.grida.no/htmls/georgia/soegeor/english/forest/resource.htm |Nimeke=Forest Resources |Julkaisija=G.Info |Luettu=23.8.2008 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20080925203601/http://enrin.grida.no/htmls/georgia/soegeor/english/forest/resource.htm |arkistoitu=25.9.2008 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.panda.org/about_wwf/where_we_work/asia_pacific/our_solutions/caucasus/area/ecosystems/index.cfm | Nimeke=Ecosystems in the Caucasus | Julkaisija=WWF | Selite=Wayback archive | Luettu=23.8.2008 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20080420212532/http://www.panda.org/about_wwf/where_we_work/asia_pacific/our_solutions/caucasus/area/ecosystems/index.cfm | arkistoitu=20.4.2008 }}</ref> Georgiasta tunnetaan yli 4 000 kasvilajia, joista kaksi ja puoli tuhatta on vesikasveja. Kaukasian alueen 6 000 kasvilajista yhteensä 1 600 on alueelle kotoperäisiä. Sienilajeja on seitsemän tuhatta. Nisäkäslajeihin kuuluvat vuoristoalueilla [[murmelit]], [[kubaninturi]] sekä [[gemssi]] ja metsissä esimerkiksi [[susi]], [[kettu]], [[mäyrä]] ja [[hirvieläimet]]. Nisäkäslajeja Georgiassa on 105, lintuja 322, matelijoita 52, sammakkoeläimiä 13 ja kaloja 84.<ref name="encarta"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.endemic-species-caucasus.info/ | Nimeke=Endemic Species of the Caucasus |Tekijä=Stefan Otto & Shamil Shetekauri |Luettu=23.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> === Ympäristönsuojelu === Koska ihmiset ovat asuttaneet Kaukasian aluetta huomattavan kauan, heillä on ollut merkittävä vaikutus alueen luontoon ja enää murto-osa Georgian alueesta on luonnontilassa. Parhaiten ovat säästyneet korkeimmat alueet ja luoksepääsemättömät rotkot. Neuvostoaikana Georgia kärsi vakavista ympäristöongelmista, jotka johtuivat raskasta teollisuutta suosivasta politiikasta, joka ei ottanut huomioon ympäristökysymyksiä. Ympäristön tila kärsi myös 1990-luvun alun kriisistä. Suuri osa laidunmaista kärsii [[eroosio]]sta ja salametsästys on lisääntynyt 1990-luvulla. Ilman saastuminen on vaivannut suuria kaupunkeja, erityisesti [[Rustavi]]a, ja Mtkvari-joki sekä Mustanmeren alue ovat kärsineet saasteista. Myös vuonna 2006 valmistuneen [[Baku–Tbilisi–Ceyhan-öljyputki|Baku–Tbilisi–Ceyhan-öljyputken]] ympäristövaikutukset ovat aiheuttaneet huolta.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.panda.org/about_wwf/where_we_work/asia_pacific/our_solutions/caucasus/threats/index.cfm |Nimeke=Threats to the environment in the Caucasus |Selite=Wayback archive |Julkaisija=WWF |Luettu=6.6.2014 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20081004202915/http://www.panda.org/about_wwf/where_we_work/asia_pacific/our_solutions/caucasus/threats/index.cfm |arkistoitu=4.10.2008 }}</ref><ref name="encarta"/> Ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin Georgiaan vuonna 1912. Suojelualueet muodostavat lähes seitsemän prosenttia maan pinta-alasta, ja 75 prosenttia niistä on metsän peitossa.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://moe.gov.ge/index.php?sec_id=30&lang_id=ENG |Nimeke = Agency of Protected Areas |Julkaisija = Minister of Environment and Natural Resources Protection of Georgia |Viitattu = 7.6.2014 |Kieli = {{en}} |arkisto = https://web.archive.org/web/20140714221935/http://moe.gov.ge/index.php?sec_id=30&lang_id=ENG |arkistoitu = 14.7.2014 }}</ref> Kansallispuistoista suurin on [[Bordžomi-Kharagaulin kansallispuisto]], joka perustettiin vuonna 1995 ja avattiin virallisesti 2001.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.georgiatoday.ge/article_details.php?id=11408 | Nimeke = Wilderness, Nature, and Astounding Beauty in Borjomi-Kharagauli National Park | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Georgia Today | Viitattu = 7.6.2014 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20140101062611/http://georgiatoday.ge/article_details.php?id=11408 | arkistoitu = 1.1.2014 }}</ref> {{clear}} === Georgia kartalla === {{Location map+|Georgia|AlternativeMap =Relief Map of Georgia.png|width=580|float=right|alt= Georgian kartta|caption= Georgia ja sen yli 12 000 asukkaan kaupunkien sijainti (2014). Separatististen, osin Venäjän kontrolloimien [[Abhasia]]n ja [[Etelä-Ossetia]]n kaupungit on esitetty puna-sinisin värein. |places= <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Location dot lightgrey.svg<!--Kartan otsikko-->|marksize=1 |lat_deg=43.7|lat_dir=N|lon_deg=42.3|lon_dir=E |position=right|label=<u>'''Georgia'''</u>|label_size=140|link=|Georgia}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 14 2.svg<!--Iso yli 1 milj. as kaupunki-->|marksize=20 |lat_deg=41.6934|lat_dir=N|lon_deg=44.8015|lon_dir=E |position=left|label=[[Tbilisi|<u>'''Tbilisi'''</u> ]]|label_size=110|link=Tbilisi}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 14 2.svg<!--Iso 100-300 k.as kaupunki-->|marksize=14 |lat_deg=42.271|lat_dir=N|lon_deg=42.705|lon_dir=E |position=right|label=[[Kutaisi]]|label_size=100|link=Kutaisi}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 14 2.svg|marksize=14 |lat_deg=41.6346|lat_dir=N|lon_deg=41.6311|lon_dir=E |position=left|label=[[Batumi]]|label_size=100|link=Derbent}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 14 2.svg|marksize=14 |lat_deg=41.5435|lat_dir=N|lon_deg=45.0116|lon_dir=E |position=right|label=[[Rustavi]]|label_size=100|link=Rustavi}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 14.svg<!--keskikokoinen 30-100 k.as kaupunki tai taajama-->|marksize=20 |lat_deg=42.504|lat_dir=N|lon_deg=41.869|lon_dir=E |position=right|label=[[Zugdidi]]|label_size=90|link=Zugdidi}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 14.svg|marksize=20 |lat_deg=41.9818|lat_dir=N|lon_deg=44.1121|lon_dir=E |position=top|label=[[Gori| Gori]]|label_size=90|link=Gori}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 14.svg|marksize=20 |lat_deg=42.142|lat_dir=N|lon_deg=41.675|lon_dir=E |position=left|label=[[Poti]]|label_size=90|link=Poti}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 14.svg|marksize=20 |lat_deg=42.1644|lat_dir=N|lon_deg=42.3469|lon_dir=E |position=top|label=[[Samtredia|<br>Samtredia]]|label_size=90|link=Samtredia}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg<!--pienehkö 10-30 k.as kaupunki tai taajama-->|marksize=20 |lat_deg=41.9973|lat_dir=N|lon_deg=43.5989|lon_dir=E |position=top|label=[[Khašuri|<br> Khašuri]]|label_size=80|link=Khašuri}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg|marksize=20 |lat_deg=42.1045|lat_dir=N|lon_deg=43.0340|lon_dir=E |position=right|label=[[Zestaponi]]|label_size=80|link=Zestaponi}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg|marksize=20 |lat_deg=42.2697|lat_dir=N|lon_deg=42.0635|lon_dir=E |position=left|label=[[Senaki]]|label_size=80|link=Senaki}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg|marksize=20 |lat_deg=41.4876|lat_dir=N|lon_deg=44.7985|lon_dir=E |position=left|label=[[Marneuli]]|label_size=80|link=Marneuli}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg|marksize=20 |lat_deg=41.9197|lat_dir=N|lon_deg=45.4707|lon_dir=E |position=right|label=[[Telavi]]|label_size=80|link=Telavi}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg|marksize=20 |lat_deg=41.6397|lat_dir=N|lon_deg=42.9860|lon_dir=E |position=right|label=[[Akhaltsikhe]]|label_size=80|link=Akhaltsikhe}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg|marksize=20 |lat_deg=41.8206|lat_dir=N|lon_deg=41.7754|lon_dir=E |position=left|label=[[Kobuleti]]|label_size=80|link=Kobuleti}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg|marksize=20 |lat_deg=41.9233|lat_dir=N|lon_deg=42.0051|lon_dir=E |position=right|label=[[Ozurgeti]]|label_size=80|link=Ozurgeti}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg|marksize=20 |lat_deg=42.3177|lat_dir=N|lon_deg=42.6010|lon_dir=E |position=top|label=[[Tsqaltubo]]|label_size=80|link=Tsqaltubo}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg|marksize=20 |lat_deg=41.9242|lat_dir=N|lon_deg= 44.4190|lon_dir=E |position=right|label=[[Kaspi]]|label_size=80|link=Kaspi}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg|marksize=20 |lat_deg=41.460|lat_dir=N|lon_deg=45.090|lon_dir=E |position=top|label=[[Gardabani|<br>Gardabani]]|label_size=80|link=Gardabani}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg|marksize=20 |lat_deg=42.2909|lat_dir=N|lon_deg=43.2884|lon_dir=E |position=right|label=[[Tšiatura]]|label_size=80|link=Tšiatura}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg|marksize=20 |lat_deg=42.3525|lat_dir=N|lon_deg=42.9958|lon_dir=E |position=top|label=[[Tqibuli| Tqibuli]]|label_size=80|link=Tqibuli}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg|marksize=20 |lat_deg=41.8387|lat_dir=N|lon_deg=43.3787|lon_dir=E |position=right|label=[[Bordžomi]]|label_size=80|link=Bordžomi}} <!-- --> <!--Venäjän kontrolloimat separatistialueet --> {{Location map~|Georgia|mark=Red-blue dot.svg<!--keskikokoinen 30–100 k.as separatistinen kaupunki-->|marksize=10 |lat_deg=43.0039|lat_dir=N|lon_deg=41.0191|lon_dir=E |position=left|label=[[Suhumi]]|label_size=90|link=Suhumi}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Red-blue dot.svg<!--pienehkö 10-30 k.as separatistinen kaupunki tai taajama-->|marksize=7 |lat_deg=42.2211|lat_dir=N|lon_deg=43.9657|lon_dir=E |position=right|label=[[Tskhinvali]]|label_size=85|link=Tskhinvali}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Red-blue dot.svg|marksize=7 |lat_deg=43.2965|lat_dir=N|lon_deg=40.2583|lon_dir=E |position=right|label=[[Gagra]]|label_size=85|link=Gagra}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Location dot lightgrey.svg<!--Georgian autonominen osa-->|marksize=1 |lat_deg=41.75|lat_dir=N|lon_deg=42.14|lon_dir=E |position=bottom|label='''''[[Adžaria]]'''''|label_size=80|link=Adžaria}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Location dot lightgrey.svg<!--Georgian autonominen osa, Venäjän miehittämä-->|marksize=1 |lat_deg=43.20|lat_dir=N|lon_deg=41.40|lon_dir=E |position=bottom|label='''''[[Abhasia]]'''''|label_size=80|link=Abhasia}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Location dot lightgrey.svg<!--Venäjän miehittämä osa Georgiaa-->|marksize=1 |lat_deg=42.55|lat_dir=N|lon_deg=44.00|lon_dir=E |position=bottom|label='''''[[Etelä-Ossetia]]'''''|label_size=80|link=Etelä-Ossetia}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Waterbody.svg<!--Vesialue-->|marksize=1 |lat_deg=42.2|lat_dir=N|lon_deg=40.7|lon_dir=E |position=bottom|label=''[[Mustameri|Musta-<br>meri]]''|label_size=100||link=Mustameri}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Waterbody.svg|marksize=1 |lat_deg=41.27|lat_dir=N|lon_deg=45.37|lon_dir=E |position=bottom|label=''[[Kura]]''|label_size=70||link=Kura}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Waterbody.svg|marksize=1 |lat_deg=41.17|lat_dir=N|lon_deg=42.7|lon_dir=E |position=right|label=''[[Kura]]''|label_size=70||link=Kura}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Waterbody.svg|marksize=1 |lat_deg=42.6|lat_dir=N|lon_deg=42.9|lon_dir=E |position=right|label=''[[Rioni]]''|label_size=70||link=Rioni}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Waterbody.svg|marksize=1 |lat_deg=43.05|lat_dir=N|lon_deg=42.3|lon_dir=E |position=right|label=''[[Enguri]]''|label_size=70||link=Enguri}} <!-- --> {{Location map~ |Georgia| mark=BlackMountain.svg<!--Vuori-->|marksize= 18 |lat_deg=43.0005|lon_deg=43.1131| |position=top|label=''[[Škhara|<br>Škhara<br>5200 m]]''|label_size=65|link=Škhara}} <!-- --> {{Location map~ |Georgia| mark=BlackMountain.svg|marksize= 18 |lat_deg=42.6970|lon_deg=44.5186| |position=top|label=''[[Kazbek|<br>Kabzek<br>5034 m]]''|label_size=65|link=Kabzek}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Pfeil oben.svg<!--Naapuri alue-->|marksize=13 |lat_deg=43.15|lat_dir=N|lon_deg=43.5|lon_dir=E |position=right|label=''[[Venäjä]]''|label_size=85|link=Venäjä}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Pfeil rechts unten.svg|marksize=11 |lat_deg=41.05|lat_dir=N|lon_deg=44.1|lon_dir=E |position=right|label=''[[Armenia]]''|label_size=85|link=Armenia}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Pfeil rechts unten.svg|marksize=11 |lat_deg=41.05|lat_dir=N|lon_deg=45.6|lon_dir=E |position=right|label=''[[Azerbaidžan]]''|label_size=85|link=Azerbaidžan}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Pfeil links unten.svg|marksize=11 |lat_deg=41.2|lat_dir=N|lon_deg=41.9|lon_dir=E |position=right|label=''[[Turkki]]''|label_size=85|link=Turkki}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=Location dot lightgrey.svg<!--Kartan symbolit-->|marksize=1 |lat_deg=43.60|lat_dir=N|lon_deg=44.7|lon_dir=E |position=right|background=|label=<u>Suurimmat kaupungit</u>|label_size=100|link=}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 14 2.svg|marksize=20 |lat_deg=43.35|lat_dir=N|lon_deg=44.9|lon_dir=E |position=right|background=|label=''' > 1 milj. as.'''|label_size=110|link=}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 14 2.svg|marksize=14 |lat_deg=43.18|lat_dir=N|lon_deg=44.9|lon_dir=E |position=right|background=|label= 100 000-300 000 as.|label_size=100|link=}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 14.svg|marksize=20 |lat_deg=43.01|lat_dir=N|lon_deg=44.9|lon_dir=E |position=right|background=|label= 30 000-100 000 as.|label_size=90|link=}} <!-- --> {{Location map~|Georgia|mark=City locator 15.svg|marksize=20 |lat_deg=42.85|lat_dir=N|lon_deg=44.9|lon_dir=E |position=right|label= 10 000-30 000 as.|label_size=80|link=}} }} <gallery widths="185px" heights="130px"> Tiedosto:Georgia high detail map.png|Georgian kartta (2008), jossa kiistanalaiset Abhasian ja Etelä-Ossetian alueet on korostettu. Tiedosto:Map of Colchis, Iberia, Albania, and the neighbouring countries ca 1770.jpg|Kaukasian alueen muinaiset valtiot 1700-luvun kartalla. Tiedosto:Armenia, Colchis, Iberia, Albania, Etc.jpg|Armenia, Kolkhis, Iberia ja Albania vuoden 1907 kartassa. Tiedosto:Satellite image of Georgia in May 2003.jpg|Georgia satelliittikuvassa toukokuussa 2003. </gallery> == Historia == {{Pääartikkeli|[[Georgian historia]]}} === Esihistoriasta antiikkiin === Arkeologiset löydöt kertovat Georgian alueella jo viidennellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua vallinneesta [[Neoliittinen kausi|neoliittisesta]] kulttuurista.<ref name="csg">{{Verkkoviite | Osoite= http://lcweb2.loc.gov/frd/cs/getoc.html |Nimeke=A Country Study: Georgia |Julkaisija=Library of Congress |Luettu=21.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Useat nykytutkijat ovat olleet yksimielisiä siitä, että nykyisten georgialaisten esi-isät asuivat [[Etelä-Kaukasia]]ssa jo neoliittisella kaudella. 2000-luvulta eaa. alkaen alue selviytyi useiden eri kansojen, kuten [[heetit|heettien]], [[keltit|kelttien]] ja [[meedialaiset|meedialaisten]] invaasioista. 600-luvulle eaa. mennessä Georgiaan oli muodostunut kaksi ydinaluetta, [[Kolkhis]] Mustanmeren rannalle ja [[Iberia (Kaukasia)|Iberia]] sen itäpuolelle.<ref name="and"/> Kolkhiin kuningaskunnasta on mainintoja jo 500-luvun puolivälistä eaa. ja Iberian kuningaskunta alkoi hallita alle sata vuotta myöhemmin. [[Antiikin Kreikka|Kreikkalaiset]] perustivat Kolkhiin rannikolle lukuisia kauppasiirtokuntia.<ref name="and">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.conflicts.rem33.com/images/Georgia/geor_histr1.htm |Nimeke=Georgia: Early History (ca 600 BC - 650 AD ) |Tekijä=Andrew Andersen |Luettu=21.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. molemmat valtiot joutuivat [[Rooman valtakunta|Rooman]] vaikutuspiiriin, vaikka iberialaiset säilyttivätkin perinteiset kulttuuriyhteytensä [[Persia]]an. Roomalaiset varuskuntien ja virkamiehien läsnäololla oli kauaskantoinen vaikutus alueen yhteiskuntaan ja talouteen. Rooman taantuessa ajanlaskun alun jälkeen [[sassanidit|sassanidien]] Persian ja siten myös [[zarathustralaisuus|zarathustralaisuuden]] vaikutus Georgian itäosissa kasvoi.<ref name="lang">{{Verkkoviite |Osoite= http://www.conflicts.rem33.com/images/Georgia/Lang_2.htm |Nimeke=Rise and Fall of Georgian Kings |Tekijä=David Marshall Lang |Ajankohta=1962 |Luettu=21.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Ajanlaskun alun vuosisatoina Georgian historiaa leimasivat Persian ja [[Itä-Rooma]]n, myöhemmin [[Bysantin valtakunta|Bysantin]], väliset sodat. 200-luvulla Kolkhiin seuraaja, Rooman [[Lazica]]n (Egrisin) provinssi vähitellen itsenäistyi ja selviytyi itsenäisenä 500-luvulle saakka. 300-luvun alussa sekä Iberia että Egrisi omaksuivat valtionuskonnokseen [[kristinusko]]n, mikä sitoi Georgian alueen vuosisatojen ajaksi Bysantin läntiseen kulttuuripiiriin. Iberia joutui kuitenkin pian Iranin hegemonian alle. Kuningasvalta lakkautettiin 500-luvulla ja Iberiaa hallitsivat [[Iberian ruhtinaskunta|ruhtinaat]] 800-luvulle saakka.<ref name="and"/> [[Arabit]] valloittivat maan pääkaupungin [[Tbilisi]]n vuonna 645 ja perustivat sinne [[Tbilisin emiraatti|emiraatin]], mutta Iberia säilyi siitä huolimatta huomattavan itsenäisenä arabien määräysvallasta.<ref name="csg"/> 800-luvun vaihteessa Egrisin bysanttilaisten nimittämä kuvernööri kapinoi isäntiään vastaan ja perusti Länsi-Georgiaan itsenäisen [[Abhasian kuningaskunta|Abhasian kuningaskunnan]]. Samoihin aikoihin armenialaislähtöinen [[Bagrationi]]-dynastia käytti hyödykseen Bysantin ja kalifaatin heikkoa tilaa ja nousi valtaan [[Tao-Klardžeti]]n alueella Iberian eteläosassa. Georgian yhdistyminen alkoi dynastian johdolla.<ref name="lang"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.conflicts.rem33.com/images/Georgia/geor_histr%202.htm |Nimeke=Early Medieval Georgia: 620 - 1089 |Tekijä=Andrew Andersen |Luettu=21.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> === Keskiaika === [[Tiedosto:Davit_Agmashenebeli.jpg|thumb|200px|left|Kuningas Davit IV [[Gelatin luostari]]n seinämaalauksessa.]] Georgia yhdistyi 1000-luvun alussa kuningas [[Bagrat III|Bagrat III:n]] johdolla. Seuraavan vuosisadan aikana kuningas [[Davit IV]] voitti [[seldžukit|seldžukkitturkkilaiset]] [[Didgorin taistelu]]ssa, ajoi arabit Tbilisistä ja laajensi valtakuntaansa etelään [[Armenia]]an. Georgia nousi alueelliseksi suurvallaksi, joka piti vasalleinaan [[Trebizondin keisarikunta]]a Mustanmeren rannalla ja [[Širvan]]ia Kaspianmerellä. Georgian keskiajan [[feodalismi|feodaalinen]] järjestelmä ja kulttuurinen renessanssi saavuttivat huippunsa 1200-luvun vaihteessa kuningatar [[Tamar (Georgia)|Tamarin]] hallituskaudella. Bysantin valtakunnan häviö [[neljäs ristiretki|neljännessä ristiretkessä]] vuonna 1204 teki Georgiasta voimakkaimman kristityn valtion itäisen Välimeren alueella, ja aikakautta onkin nimitetty Georgian ″kulta-ajaksi”.<ref name="lang"/><ref name="csg"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.conflicts.rem33.com/images/Georgia/geor_histr%2021.htm |Nimeke=Medieval Georgia: 1089 - 1221 (“The Golden Age”) |Tekijä=Andrew Andersen |Luettu=21.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Menestyskausi päättyi äkillisesti [[Mongolien hyökkäykset Georgiaan|mongolien hyökkäyksiin]] 1200-luvun alkupuolella. Georgia taantui mongolien vasallivaltioksi, mutta 1300-luvulla kuningas [[Giorgi V]] lopetti veron maksamisen mongoleille ja palautti Georgian aiemmat rajat. Kuitenkin vuosisadan lopussa Georgia tuhoutui pahoin [[Timur Lenkin hyökkäykset Georgiaan|Timur Lenkin hyökkäyksissä]] eikä toipunut koskaan ennalleen. Kun turkkilaiset valtasivat [[Konstantinopoli]]n vuonna 1453, maa joutui yhä pahemmin eristyksiin.<ref name="lang"/><ref name="late">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.conflicts.rem33.com/images/Georgia/geor_histr%2022.htm |Nimeke=Late Medieval Georgia: 1236–1500 |Tekijä=Andrew Andersen |Luettu=21.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Yhdistyneen Georgian viimeinen kuningas oli [[Aleksandre I]]. Hänen jälkeensä maa jakautui useisiin kuningas- ja ruhtinaskuntiin. Georgiasta tuli yksinäinen, islamilaisten valtioiden ympäröivä, hajautunut kristitty enklaavi. Bagrationi-dynastia jakautui kolmeen haaraan, jotka hallitsivat [[Imeretin kuningaskunta|Imeretissä]], [[Kartlin kuningaskunta|Kartlissa]] ja [[Kakhetin kuningaskunta|Kakhetissa]]. Hajanainen Georgia ei kyennyt vastustamaan [[Osmanien valtakunta|osmanien valtakunnan]] ja [[Safavidit|safavidien Persian]] valtapyrkimyksiä Kaukasiassa. Bagrationi-kuninkaat alkoivat kuitenkin 1700-luvulla saada vaikutusvaltaansa takaisin Persian nimellisen vallan alla, ja vuonna 1762 kuningas [[Erekle II]] yhdisti Kartlin ja Kakhetin uudeksi, itsenäiseksi [[Kartli-Kakhetin kuningaskunta|Kartli-Kakhetin kuningaskunnaksi]]. Georgia kärsi kuitenkin sisällissodista ja [[dagestan]]ilaisten hyökkäyksistä, ja vuoteen 1800 mennessä maan väkiluku oli laskenut alle puoleen miljoonaan. 1700-luvun lopussa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] vaikutusvalta Kaukasiassa kasvoi, ja Venäjän joukot miehittivät ajoittain osia Georgiasta. Vuonna 1795 persialaiset tuhosivat Tbilisiä, ja vuonna 1799 kuningas [[Giorgi XII]] pyysi suojelusta Venäjältä kuningaskuntansa pelastamiseksi. Venäjä liitti Kartli-Kakhetin itseensä kahden vuoden kuluttua. Länsi-Georgian itsenäisiksi jääneet ruhtinaskunnat kokivat saman kohtalon 1800-luvun kuluessa.<ref name="csg"/><ref name="late"/> === Osana Venäjää === [[Tiedosto:Tiflis by Timm, Vasilii Fedorovich (A).jpg|thumb|Tbilisi 1800-luvun puolivälissä.]] [[Tiedosto:Georgien Parlament Unabhängigkeit.jpg|thumb|Georgian parlamentti julistaa maan itsenäiseksi vuonna 1918.]] Vaikka liitos Venäjään merkitsi itsenäisyyden menetystä ja [[Georgian patriarkaatti|Georgian ortodoksisen kirkon]] autokefalia lakkautettiin vuonna 1811, liitos avasi myös uuden ikkunan Eurooppaan ja vakautti maan tilanteen. Puolessatoista vuosisadassa Georgian väkiluku kasvoi kahdeksankertaiseksi.<ref name="lang"/> Maan hallinto järjestettiin venäläisen mallin mukaan. Tyytymättömyys uutta isäntää kohtaan johti kuitenkin kansannousuihin jo vuonna 1812 ja uudelleen 1820-luvun alussa sekä vuonna 1832 epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, joka päätti toiveet Bagrationi-dynastian uudesta valtaannoususta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.conflicts.rem33.com/images/Georgia/Lang_3.htm |Nimeke=Georgia under the Tsars: Resistance, Revolt, Pacification |Tekijä=David Marshall Lang |Ajankohta=1962 |Luettu=22.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Georgia alkoi 1800-luvun puolivälissä teollistua, ja samalla vanhan aateliston ja feodaalijärjestelmän merkitys väheni. Kulttuurin ja koulutuksen elpyminen merkitsi kansallisen tietoisuuden uutta heräämistä ja akateemista kiinnostusta maan menneisyyttä kohtaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.conflicts.rem33.com/images/Georgia/Lang_4.htm |Nimeke=Tsar Nicholas and Viceroy Vorontsov |Tekijä=David Marshall Lang |Ajankohta=1962 |Luettu=22.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> 1800-luvun lopun vuosikymmenet merkitsivät pienimuotoista teollista vallankumousta: rautatie Tbilisistä [[Poti]]in avattiin vuonna 1872, muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin kiihtyi ja pääkaupungin väkiluku kaksinkertaistui. [[Panslavismi]] toi mukanaan venäläistämistoimia, joita vastustavan isänmaallisen liikkeen johtajaksi nousi [[Ilia Tšavtšavadze]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.conflicts.rem33.com/images/Georgia/Lang_5.htm |Nimeke=Social Change and National Awakening |Tekijä=David Marshall Lang |Ajankohta=1962 |Luettu=22.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> 1800-luvun lopun poliittinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kehitys loivat pohjan vuosisadan alun vallankumouksille ja Georgian itsenäisyydelle. Huomattavaan asemaan maan poliittisessa evoluutiossa nousi [[marxilaisuus|marxilainen]] liike. Sen johtohahmoihin kuului [[Noe Žordania]], joka nousi [[menševikit|menševikkisiiven]] johtoon sosiaalidemokraattien jakautumisen jälkeen. Hänen vastustajiinsa kuului [[bolševikit|bolševikkien]] [[Josif Stalin]].<ref name="csg"/> Vuoden 1905 [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous|vallankumouksen]] jälkeen Žordanian menševikit jäivät hallitsevaan asemaan Georgiassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.conflicts.rem33.com/images/Georgia/Lang_7.htm |Nimeke=Georgia in the 1905 Revolution |Tekijä=David Marshall Lang |Ajankohta=1962 |Luettu=22.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Vuoden 1917 vallankumouksissa keisarikunta kaatui, ja Georgia julistautui [[Saksa]]n suojeluksessa itsenäiseksi lyhytikäisestä [[Transkaukasian federaatio]]sta seuraavan vuoden toukokuussa. Vuonna 1919 järjestetyissä vapaissa vaaleissa menševikit säilyttivät asemansa uuden [[Georgian demokraattinen tasavalta|Georgian demokraattisen tasavallan]] johdossa. Georgia kärsi kuitenkin talousvaikeuksista. Euroopan suurvallat tunnustivat Georgian itsenäisyyden ja [[Vladimir Lenin|Leninin]] [[Neuvosto-Venäjä]] seurasi niitä, mutta jo seuraavana vuonna Venäjän [[Puna-armeijan hyökkäys Georgiaan|puna-armeija vyöryi Georgiaan]], maan hallitus joutui pakenemaan ja suuria alueita Georgiasta luovutettiin [[Turkki|Turkille]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.conflicts.rem33.com/images/Georgia/Lang_9a.htm |Nimeke=Independent Georgia |Tekijä=David Marshall Lang |Ajankohta=1962 |Luettu=22.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="csg"/> Georgialaiset eivät alistuneet uuteen kohtaloonsa, ja sissisotaa miehitysjoukkoja vastaan käytiin useilla alueilla. Vuoden 1924 [[elokuun kansannousu]] epäonnistui: kommunistit surmasivat vähintään 7 000–10 000 henkeä ja karkottivat 20 000 [[Siperia]]an. Vaikka Leninin [[NEP]]-politiikka edesauttoi seuraavan vuosikymmenen aikana taloudellista kasvua ja teollistumista, Georgian maatalouden väkivaltainen pakkokollektivisointi 1930-luvun alussa sai aikaan lukuisia kansannousuja ympäri maata. Georgian teollistamista jatkettiin toisen viisivuotissuunnitelman aikana Stalinin nimittämän [[Lavrenti Berija]]n johdolla. Hänellä oli keskeinen asema Stalinin vuosien 1936–1937 [[Stalinin vainot|suuressa puhdistuksessa]], joka iski rajusti Georgian jäljelle jääneeseen älymystöön. Georgialaisilla oli merkittävä rooli toisessa maailmansodassa, mutta Stalinin terrori jatkui vielä sodankin jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.conflicts.rem33.com/images/Georgia/Lang_11.htm |Nimeke=Georgia under Soviet Rule |Tekijä=David Marshall Lang |Ajankohta=1962 |Luettu=22.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Stalinin kuoltua georgialainen nationalismi alkoi vähitellen elpyä. [[Nikita Hruštšov]]in [[destalinisaatio]] sai aikaan mielenosoituksia, jotka neuvostojoukot [[Tbilisin mielenosoitukset 1956|murskasivat väkivalloin]] Tbilisissä vuonna 1956. Silti 1950-luvulta lähtien Georgia oli suhteellisen varakas ja vakaa alue, joka hyötyi suuresti toimivasta maataloudesta, matkailusta ja maassa suunnitelmatalouden sivussa harjoitetusta [[harmaa talous|harmaasta taloudesta]]. Se aiheutti [[korruptio]]ta, jonka kitkijänä tunnetuksi tullut [[Eduard Ševardnadze]] nimitettiin 1970-luvun alussa Georgian kommunistisen puolueen pääsihteeriksi. Neuvostovalta ja nationalismi kohtasivat toisensa seuraavan kerran vuonna 1978, kun Moskova halusi lakkauttaa georgian kielen virallisen aseman mutta joutui perääntymään [[Georgian vuoden 1978 mielenosoitukset|suurmielenosoitusten jälkeen]]. Ševardnadze luovi menestyksekkäästi 1970- ja 1980-luvuilla georgialaisten toiveiden ja Neuvostojohdon vaatimusten välissä, ja hänet nimitettiin Neuvostoliiton ulkoministeriksi vuonna 1985. [[Mihail Gorbatšov]]in [[glasnost]]-politiikka rohkaisi nationalistisia voimia, jotka saivat pontta [[huhtikuun 9. päivän tragedia]]sta vuonna 1989, kun neuvostojoukot hajottivat jälleen Tbilisissä rauhallisen mielenosoituksen väkivalloin. Kansallismielisten johtoon nousi [[Zviad Gamsakhurdia]], joka voitti vuonna 1990 pidetyt vaalit. Georgia julistautui itsenäiseksi [[Georgian kansanäänestys itsenäisyydestä 1991|kansanäänestyksen]] jälkeen seuraavana vuonna.<ref name="csg"/> === Uusi itsenäisyys === [[Tiedosto:2OP 30.JPG|thumb|left|Mielenosoitus ruusujen vallankumouksessa.]] [[Tiedosto:MikhailSaakashvili & GeorgeWBush - FreedomSquare Tbilisi - 2005May10.jpg|thumb|left|Mikheil Saakašvili ja Yhdysvaltain presidentti [[George W. Bush]].]] Gamsakhurdian ja opposition välit kiristyivät kuitenkin nopeasti ja Georgia ajautui [[Georgian sisällissota|sisällissotaan]]. Presidentin eroa vaativiin mielenosoituksiin Gamsakhurdia vastasi pidättämällä oppositiojohtajia ja julistamalla hätätilan. Opposition joukot piirittivät Gamsakhurdiaa ja hänen kannattajiaan parlamenttirakennuksessa ja he joutuivat pakenemaan tammikuussa 1992. Seuraavaksi maan johtoon valittiin Georgiaan palannut Ševardnadze. Gamsakhurdialla oli kuitenkin edelleen merkittävä määrä kannattajia, jotka estivät maan hallitusta saamasta valtaansa osia Länsi-Georgiasta vuosina 1992 ja 1993. Maan tilannetta pahensivat etniset konfliktit [[Abhasia]]ssa ja [[Etelä-Ossetia]]ssa, joiden separatistiliikkeet uhkasivat hajottaa valtion useaan osaan. [[Etelä-Ossetian sota (1991–1992)|Etelä-Ossetian sota 1991–1992]] päättyi pääosin venäläisten rauhanturvaajajoukkojen sijoittamiseen alueelle. Samana vuonna Abhasia julistautui itsenäiseksi, ja Georgian hallitus lähetti joukkoja alueelle. [[Abhasian sota (1992–1993)|Abhasian sodassa]] abhaasijoukot olivat vuoden 1993 syksyyn mennessä ottaneet valtaansa [[Suhumi]]n ja ajaneet yli 200 000 georgialaista alueeltaan.<ref name="csg"/><ref name="encarta">{{Verkkoviite | Osoite=http://encarta.msn.com/encyclopedia_761556415_3/Georgia_(country).html | Nimeke=Georgia (country) | Julkaisija=MSN Encarta | Selite=Wayback archive | Ajankohta=2008 | Viitattu=7.6.2014 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20071030075501/http://encarta.msn.com/encyclopedia_761556415_3/Georgia_(country).html | arkistoitu=30.10.2007 }}</ref> Vuonna 1995 Georgia hyväksyi uuden perustuslain ja Ševardnadze valittiin presidentiksi. Vaikka georgialaisia pakolaisia oli aiempina vuosina jo ehtinyt palata Abhasiaan, [[Abhasian sota (1998)|uudet levottomuudet]] Abhasian ja Georgiaa tukevien joukkojen välillä ajoivat 30 000 henkeä kodeistaan vuonna 1998. Samana vuonna Ševardnadze selvisi murhayrityksestä ja Gamsakhurdian kannattajat armeijassa nousivat kapinaan, joka kuitenkin sammui nopeasti. 2000-luvun alussa arvostelu Ševardnadzen korruptoitunutta hallintoa ja maan huonoa taloudellista tilannetta kohtaan kiihtyi. Vuoden 2003 parlamenttivaaleja arvosteltiin vaalivilpistä. Kymmenet tuhannet opposition kannattajat [[Mikheil Saakašvili]]n johdolla pakottivat Ševardnadzen eroamaan niin kutsutussa [[Georgian samettivallankumous|ruusujen vallankumouksessa]] samana vuonna. Saakašvili valittiin presidentiksi suurella äänienemmistöllä vuonna 2004.<ref name="encarta"/> Vallankumouksen jälkeen [[Adžaria]]n autonomisen alueen johtaja [[Aslan Abašidze]] ei suostunut tunnustamaan Saakašvilin hallintoa. Mielenosoitukset ja rapautuva kannatus saivat kuitenkin Abašidzen eroamaan.<ref name="encarta"/> Vuoden 2004 parlamenttivaaleissa Saakašvilin johtama koalitio sai valtaosan parlamenttipaikoista.<ref name="encarta"/> Hänen hallintonsa aloitti laajamittaiset talousuudistukset, korruption vastaisen taistelun ja prosessin Georgian integroimiseksi [[Euroopan unioni]]in ja [[Nato]]on. Uudistukset johtivat nopeaan talouskasvuun. Saakašvili vannoi myös tuovansa Etelä-Ossetian ja Abhasian alueet takaisin Tbilisin hallintaan.<ref>{{Verkkoviite |Nimeke = Economy, not democracy, dominates vote in Georgia |Julkaisija = International Herald Tribune |Osoite = http://www.iht.com/articles/2008/01/04/europe/georgia.php |Viitattu = 7.6.2014 |Kieli = {{en}} |arkisto = https://web.archive.org/web/20081011120030/http://www.iht.com/articles/2008/01/04/europe/georgia.php |arkistoitu = 11.10.2008 }}</ref><ref>{{Verkkoviite |Nimeke=Saakashvili May Have Misjudged U.S. Support |Julkaisija=NPR |Osoite = http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=93573814 |Luettu=22.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Kuitenkin vuoden 2007 lopussa opposition järjestämissä [[Georgian vuoden 2007 mielenosoitukset|mielenosoituksissa]] Saakašvilia syytettiin korruptiosta ja autoritaarisuudesta, ja mielenosoitukset hajotettiin voimatoimin. Saakašvili suostui järjestämään ennenaikaiset parlamenttivaalit, jotka hän voitti hieman yli 50 prosentin äänimäärällä. Oppositio syytti vaaleja vilpillisiksi, mutta [[Etyj]]in tarkkailijoiden mukaan havaitut epäsäännöllisyydet eivät olleet tarpeeksi suuria muuttamaan vaalien lopputulosta.<ref name="bitter"/> Georgian suhteet naapurimaahan [[Venäjä]]än huononivat jatkuvasti 2000-luvulla. Venäjä vastustaa Georgian Nato-jäsenyyttä, ja Georgia on syyttänyt Venäjää Abhasian ja Etelä-Ossetian separatistien tukemisesta. Vuoden 2008 elokuussa Etelä-Ossetian konflikti kärjistyi lopulta [[Venäjän–Georgian sota|Georgian ja Venäjän väliseksi sodaksi]]. EU:n seuraavana vuonna laatiman raportin mukaan Georgialla oli suuri vastuu väkivaltaisuuksien laukeamisessa. Sotatoimet päättyivät runsaan viikon jälkeen solmittuun tulitaukosopimukseen. Sen jälkeen Venäjä tunnusti Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisiksi.<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite |Osoite= http://www.bbc.com/news/world-europe-17303471 |Nimeke=Georgia profile: Timeline |Julkaisija=BBC News |Luettu=7.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://edition.cnn.com/2014/03/13/world/europe/2008-georgia-russia-conflict/ | Nimeke = 2008 Georgia Russia Conflict Fast Facts | Ajankohta = 13.3.2014 | Julkaisija = CNN | Viitattu = 7.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> Syyskuun 2012 parlamenttivaalien lähestyessä miljardööri [[Bidzina Ivanišvili]] rahoitti voimallisesti kuuden oppositiopuolueen muodostamaan [[Georgialainen unelma]] -koalitiota.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/georgia/9559874/Georgian-billionaire-Bidzina-Ivanishvili-launches-election-challenge-against-Mikheil-Saakashvili.html | Nimeke = Georgian billionaire Bidzina Ivanishvili launches election challenge against Mikheil Saakashvili | Ajankohta = 2012 | Julkaisija = Telegraph | Viitattu = 7.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> Georgialainen unelma voitti enemmistön parlamentissa, Ivanišvilista tuli pääministeri.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://en.ria.ru/world/20121003/176371829.html | Nimeke = Georgian Dream Wins Elections | Ajankohta =3.10.2012 | Julkaisija = RIA Novosti | Viitattu = 7.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> Seuraavan vuoden presidentinvaalit voitti Ivanišvilin suojatti [[Giorgi Margvelašvili]],<ref name="ECO">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.economist.com/news/europe/21588949-georgia-elects-new-less-powerful-president-end-saakashvilis-reign | Nimeke = The end of Saakashvili’s reign | Ajankohta =2.11.2013 | Julkaisija = The Economist | Viitattu = 7.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> jonka seuraajaksi valittiin marraskuun 2018 presidentinvaaleissa hallitsevan puolueen ehdokas [[Salome Zurabišvili|Salome Zurabisvili.]] Uusi presidentti on Georgian ensimmäinen naispresidentti. Maassa astui voimaan uusi perustuslaki, joka muutti presidentin viran luonteeltaan seremonialliseksi vähentäen olennaisesti presidentin poliittista valtaa.<ref name="Nimetön-rDNm-1">{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-10531481 |nimeke=Georgiaan valittiin maan ensimmäinen naispresidentti|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-12-22 }}</ref> Kesäkuussa 2019 Georgiassa puhkesi rajuja mielenosoituksia sen jälkeen, kun venäläinen parlamentaarikko oli puhunut Tbilisissä maan parlamentissa ortodoksimaiden yhteisessä kokouksessa. Venäjän vaikutus Georgian politiikkaan on maassa edelleen arka aihe. Venäjällä ja Georgialla ei ole ollut keskinäisiä diplomaattisuhteita sen jälkeen, kun Venäjä tunnusti Georgiasta irtautuneiden Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-10843135 |nimeke=Yli 200 loukkaantui väkivaltaisiksi yltyneissä mielenosoituksissa Georgiassa |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-12-22 }}</ref> Elokuussa 2019 läntinen sotilasliitto [[Nato]] piti Georgiassa laajat yhteiset sotaharjoitukset Georgian kanssa. Vaikka Georgiassa valtaa pitävä Georgialainen unelma -puolueliitto on pyrkinyt välttämään samanlaista avointa riitelyä ja vihamielisyyttä Venäjän suuntaan kuin Venäjän vihaama entinen Saakasvilin hallinto, kehittyivät maiden väliset suhteet huonommiksi kuin koskaan aiemmin Saakasvilin hallinnon päättymisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006193901.html |nimeke=Yhdysvallat otti vaivihkaa suojelukseensa Georgian, Naton sotaharjoitus on nyt laajempi kuin koskaan |selite = digilehden tilaajille |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2019-08-03 |viitattu=2019-12-22 }}</ref> Vuonna 2024 parlamentti sääti lain [[Ulkomainen agentti|ulkomaisista agenteista]]. EU ja mielensoittajat protestoivat tätä "venäläislakia" vastaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-228025|nimeke=EU vaatii Georgiaa perumaan ”venäläislain”|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-12-15|viitattu=2024-05-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Presidentti kumosi sen vetollaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-228538|nimeke=Georgian presidentti käytti veto-oikeuttaan niin kutsuttua ”venäläislakia” vastaan|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-12-15|viitattu=2024-05-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Georgian oppositio ei hyväksynyt [[Georgian parlamenttivaalit 2024|lokakuun 2024 parlamenttivaalien]] tuloksia. Kun maan hallitus lykkäsi EU-liittymisneuvotteluja, EU-jäsenyyden kannattajat lähtivät kaduille [[Georgian mielenosoitukset 2024|protestoimaan]]. Mielenosoittajat ovat ampuneet poliisia ilotulitteilla ja rikkoneet parlamenttitalon ikkunoita, ja poliisi on käyttänyt vesitykkejä. Mielenosoituksia johtava presidentti sanoo kieltäytyvänsä eroamasta toimikautensa päättyessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/articles/cp878819l8wo | Nimeke = Georgia's PM hits back as protests and resignations intensify | Tekijä = | Ajankohta = 2.12.2024 | Julkaisija = BBC | Viitattu = 5.12.2024 }}</ref> == Politiikka ja yhteiskunta == [[Tiedosto:Giorgi_Margvelashvili_and_Bidzina_Ivanishvili_in_2013.jpg|thumb|Presidentti [[Giorgi Margvelašvili]] (vasemmalla) ja Georgialainen unelma -puolueen perustaja [[Bidzina Ivanišvili]].]] === Poliittinen järjestelmä === Georgia on [[parlamentaarinen tasavalta]], vielä vuoden 2018 perustuslakiuudistuksiin saakka valtio oli [[Semipresidentialismi|semipresidentialistinen]] [[tasavalta]].<ref name="bti202413">BTI 2024 Country Report — Georgia, s. 13.</ref> Lainsäädäntövaltaa harjoittaa yksikamarinen [[Georgian parlamentti]]. Sillä on 150 jäsentä, jotka valitaan [[Suhteellinen vaalitapa|suhteellisella vaalitavalla]]. Järjestelmään siirryttiin vuonna 2024. Sitä ennen osa edustajista oli valittu [[enemmistövaali]]lla yhden jäsenen vaalipiireistä..<ref name="IPU">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ipu.org/parline-e/reports/2119.htm | Nimeke = Georgia Sakartvelos Parlamenti (Parliament) | Julkaisija = IPU | Viitattu = 8.6.2014 }}</ref><ref name="freedom2025">{{Verkkoviite | Osoite = https://freedomhouse.org/country/georgia/freedom-world/2025| Nimeke = Georgia: Freedom in the World 2025 Country Report| Julkaisija = Freedom House| Viitattu = 14.6.2025 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kansanedustajat valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://parliament.ge/en/ajax/downloadFile/131642/constitution-of-georgia | Nimeke = The Constitution of Georgia. 3. The Parliament of Georgia | Julkaisija = parliament.ge | Viitattu = 19.2.2021 | Kieli = {{en}} }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Toimeenpanovaltaa harjoittaa [[Georgian presidentti|presidentti]], jolla on aiemmin ollut laajemmat valtaoikeudet. Vuoden 1995 [[Georgian perustuslaki|perustuslain]] mukaan presidentti on valtionpäämies ja hänet valitaan korkeintaan kahdeksi viisivuotiskaudeksi. Vuoden 2004 muutos perustuslakiin muutti Georgian [[presidentialismi|presidentillisestä]] semipresidentiaaliseksi maaksi, ja maahan perustettiin [[Georgian pääministeri|pääministerin]] virka. Pääministeri johtaa hallitusta ja sen ministeriöitä, paitsi puolustusministeriötä ja valtion turvallisuusministeriötä, joiden johdossa on presidentti. Hallitus nauttii presidentin luottamusta. Äänestysikäraja on 18 vuotta.<ref name="encarta"/><ref name="cia"/> Vuoden 2010 muutos perustuslakiin pienensi presidentin valtaa ja kasvatti pääministerin ja parlamentin valtaa edelleen.<ref name="BBCTL"/> Pääministeri on hallituksen päämies, ja hänellä on huomattavasti presidenttiä enemmän valtaa. Pääministeriksi valittiin vuoden 2024 vaalien jälkeen [[Georgialainen unelma|Georgialaisen unelman]] [[Irakli Kobakhidze]]. Puolue sai vaaleissa 89 paikkaa parlamenttiin, kun neljä oppositiopuoluetta ja -koalitiota jäivät yhteensä 61 paikkaan. Presidentiksi valittin joulukuussa [[Mikheil Kavelašvili]], joka tuli valituksi ensimmäisenä presidenttinä uudella tavalla. Valinnan suoritti 300-henkinen lautakunta, jossa oli mukana edustajia parlamentista, aluehallinnosta ja kunnanvaltuustoista. Aiemmin presidentti oli valittu suoralla kansanvaalilla. Oppositiopuolueet boikotoivat äänestystä, ja väistyvä presidentti [[Salome Zurabišvili]] kutsui valintaa lainvastaiseksi.<ref name="freedom2025"/> Varsinaiset puolueet ovat Georgiassa varsin hajanaisia, ja ne ovat usein sitoutuneita puoluejohtajiensa persoonaan.<ref name="bti202417">BTI 2024 Country Report — Georgia, s. 17.</ref> Georgian poliittisiin ongelmiin kuuluvat instituutioiden heikkous, hauras demokratia, etninen nationalismi ja alikehittynyt puoluejärjestelmä. Vakaata poliittista eliittiä ei ole,<ref name="open">{{Verkkoviite |Nimeke=Georgia: politics after revolution |Julkaisija=Open Democracy |Ajankohta=14.11.2007 |Osoite=http://www.opendemocracy.net/article/conflicts/caucasus/georgia_after_revolution |Luettu=28.8.2008 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20080915223505/http://www.opendemocracy.net/article/conflicts/caucasus/georgia_after_revolution |arkistoitu=15.9.2008 }}</ref> ja Georgialaisen unelman valtakaudella pääministeri on vaihtunut viisi kertaa vuosien 2013–2023 aikana.<ref name="bti20249">BTI 2024 Country Report — Georgia, s. 9.</ref> Oppositio on välillä kritisoinut hallitusta ihmisoikeusrikkomuksista, ja hallitus on käyttänyt valtaansa autoritaarisin keinoin.<ref name="open"/> Vuonna 2014 [[Euroopan ihmisoikeustuomioistuin]] antoi Georgialle langettavan tuomion yli 12 vuoden ajalle sijoittuneesta 99 uhrin väkivaltaisesta kohtelusta ja sanallisesta häirinnästä.<ref>{{Verkkoviite |osoite = http://hudoc.echr.coe.int/sites/eng/pages/search.aspx?i=001-146769 |nimeke = Begheluri and Others v. Georgia |julkaisija =Euroopan ihmisoikeustuomioistuin |viitattu = 7.10.2014 |ajankohta =7.10.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> Vuoden 2024 vaaleja pidetään epärehellisinä, ja esimerkiksi vaalisalaisuus rikkoutui monella äänestyspaikalla, ääntenostaminen oli ilmoituksen mukaan yleistä ja rikolliset väitetysti pelottelivat äänestäjiä.<ref name="freedom2025"/> Ulkopoliittisesti Georgia on suuntautunut länteen ja ilmaissut halunsa liittyä Natoon ja Euroopan unioniin. Sekä nykyinen Georgialainen unelma että sen edeltäjä [[Mikheil Saakašvili]]n ENM-puolue ovat selvästi länsimielisiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://rt.com/news/ivanishvili-personal-details-profile-497/ | Nimeke = Richest Georgian and possible PM: Who is Bidzina Ivanishvili? | Ajankohta = 2012 | Julkaisija = RT | Viitattu = 7.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> === Oikeuslaitos === Georgian oikeusjärjestelmä perustuu [[säädösoikeus|säädösoikeuteen]]. Korkein oikeusaste on [[Georgian korkein oikeus]].<ref name="encarta"/><ref name="cia"/> Ylin tuomarineuvosto ehdottaa korkeimman oikeuden tuomarit, ja parlamentti nimittää ne. Tuomarineuvoston jäsenet valitsee pääosin itsenäinen elin, mutta presidentti valitsee yhden jäsenen.<ref name="freedom2025"/> Georgiassa on myös [[Georgian perustuslakituomioistuin|perustuslakituomioistuin]], joka määrittelee, onko uusi lainsäädäntö perustuslain mukaista. Sillä on yhdeksän jäsentä, joiden virkakausi on kymmenen vuotta ja joista presidentti, parlamentti ja korkein oikeus nimittävät kukin kolme.<ref name="encarta"/><ref name="cia"/> ' Georgialla on nimellisesti itsenäinen oikeuslaitos, mutta koko sen itsenäisyyden ajan poliitikot ovat yrittäneet vaikuttaa oikeuden päätöksiin. Tilanne on vaikeutunut entisestään 2020-luvulla, kun [[Georgialainen unelma|Georgialaisen unelman]] ja opposition [[Yhdistynyt kansallinen liike|Yhdistyneen kansallisen liikkeen]] välinen konflikti on syventynyt. [[Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous]] oli vuonna 2022 huolissaan tuomareiden läpinäkymättömästä valintaprosessista ja epäselvistä vaatimuksista.<ref name="bti202413"/> === Asevoimat === [[Tiedosto:Georgia. Main Military flag.svg|thumb|Asevoimien lippu.]] [[Georgian asevoimat]] jakautuvat [[Georgian maavoimat|maavoimiin]], [[Georgian ilmavoimat|ilmavoimiin]], [[Georgian laivasto|laivastoon]] ja [[Georgian kansalliskaarti|kansalliskaartiin]].<ref name="cia"/> Asevoimilla oli vuonna 2017 noin 37 000 aktiivista henkilökunnan jäsentä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://agenda.ge/en/news/2016/2188| Nimeke = Georgian Armed Forces capacity retained for 2017| Ajankohta = 15.9.2016| Julkaisija = Agenda.ge| Viitattu = 10.5.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Puolustusministeriön budjetti vuodelle 2019 oli 875 miljoonaa [[Georgian lari|laria]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://civil.ge/archives/270971| Nimeke = Parliament Endorses 2019 State Budget| Ajankohta = 13.12.2018| Julkaisija = Civil.ge| Viitattu = 10.5.2020| Kieli = {{en}} }}</ref> Georgia on ollut Naton rauhankumppanuusohjelman jäsen vuodesta 1994,<ref name="encarta"/> ja maa on tehnyt Yhdysvaltojen kanssa läheistä sotilaallista yhteistyötä.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://www.civil.ge/eng/article.php?id=17783 |Nimeke=Georgia Plans Cut of Defense Spending in Next Years |Julkaisija=Civil.ge |Ajankohta= 2008 | Viitattu=7.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> Georgia otti vuonna 2017 uudestaan käyttöön [[Asevelvollisuus|asevelvollisuuden]], jonka puolustusministeri [[Tina Khidašeli]] oli lakkauttanut edellisenä vuonna.<ref name="reintroduce">{{Verkkoviite | Osoite = https://agenda.ge/en/news/2017/263| Nimeke = Compulsory military service reintroduced in Georgian Armed Forces| Ajankohta = 14.2.2017| Julkaisija = Agenda.ge| Viitattu = 10.5.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Aiemmassa järjestelmässä kaikki 18–27-vuotiaat miehet ovat velvollisia asepalvelukseen, mutta käytännössä siltä voi välttyä maksamalla 2 000 larin summan. Noin 20 prosenttia ikäluokasta suoritti armeijan ja asepalveluksen kesto oli 18 kuukautta.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://www.wri-irg.org/co/rtba/georgia.htm |Nimeke=The Right to Conscientious Objection in Europe |Julkaisija=Quaker Council for European Affair |Ajankohta=2005 |Luettu=31.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Uusi asevelvollisuus kestää 12 kuukautta.<ref name="reintroduce"/> Georgialla oli 1990-luvun alusta lähtien pitkäaikaiset konfliktit [[Abhasia]]n ja [[Etelä-Ossetian konflikti|Etelä-Ossetian]] separatistihallintojen kanssa. Vuoden 2008 [[Venäjän–Georgian sota]]an saakka maalla oli 2 000 sotilasta [[Irak]]issa yhdysvaltalaisten joukkojen tukena.<ref name="mil">{{Verkkoviite |Osoite= http://civil.ge/eng/article.php?id=18784 |Nimeke=Defense Spending, Number of Troops Increased |Julkaisija=Civil.ge |Ajankohta = 15.8.2008 |Luettu=31.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Sodassa Venäjä miehitti suuren osan Georgiasta ja sen arvioidaan vahingoittaneen pahoin maan sotilasinfrastruktuuria. == Aluejako == {{Pääartikkeli|[[Georgian hallinnollinen jako]]}} [[Tiedosto:Regions of Georgia (country).svg|300px|thumb|Georgian hallintoalueet numeroituina.]] Ylimpänä Georgian hallinnollisessa jaossa ovat kaksi autonomista tasavaltaa ({{k-ka|ავტონომიური რესპუბლიკა|avtonomiuri respublika}}), [[Abhasia]] (kartalla 1) ja [[Adžaria]] (4). Abhasia on [[Abhasian sota (1992–1993)|1990-luvun alun sodan]] jälkeen ollut käytännössä itsenäinen, Venäjän tukeman separatistihallinnon hallitsema alue. Toinen vastaavanlainen alue on [[Etelä-Ossetia]], jolla ei kuitenkaan ole maan aluejaossa virallista asemaa. Vuonna 2007 Georgia kuitenkin perusti Etelä-Ossetian väliaikaisen hallinnollisen entiteetin, jota johtaa [[Dimitri Sanakojev]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.civil.ge/eng/article.php?id=15080 |Nimeke=Parliament Sets Up S.Ossetia Provisional Administration | =Civil.ge |Luettu=20.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Abhasialla on vastaavanlainen pakolaishallinto, [[Abhasian autonomisen tasavallan hallitus]].<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://www.civil.ge/eng/article.php?id=13197 |Nimeke=Tbilisi-Based Abkhaz Government Moves to Kodori | Julkaisija=Civil.ge |Luettu=20.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Vuoden 2008 elokuusta lähtien Venäjä on käytännössä miehittänyt sekä Abhasiaa että Etelä-Ossetiaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://georgiandaily.com/index.php?option=com_content&task=view&id=6154&Itemid=65 |Nimeke=Eurasia Daily Monitor, Volume 5, Issue 158 |Julkaisija=The Jamestown Foundation | Luettu=20.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Georgia on julistanut molemmat alueet virallisesti miehitetyiksi.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://georgiandaily.com/index.php?option=com_content&task=view&id=6856&Itemid=65 |Nimeke=Abkhazia, S.Ossetia Formally Declared Occupied Territory |Julkaisija=Civil Georgia |Luettu=28.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Autonomisten tasavaltojen alapuolella ovat hallintoalueet ({{k-ka|მხარე|mkhare}}), joita on yhdeksän, ja erikoisasemassa oleva kaupunki, [[Tbilisi]] (kartalla numero 12). Aakkosjärjestyksessä hallintoalueet ovat: [[Guria]] (3), [[Imereti]] (6), [[Kakheti]] (11), [[Kvemo Kartli]] (10), [[Mtskheta-Mtianeti]] (9), [[Ratša-Letškhumi ja Kvemo Svaneti]] (5), [[Samegrelo ja Zemo Svaneti]] (2), [[Samtskhe-Džavakheti]] (7) ja [[Šida Kartli]] (8). Etelä-Ossetian alue vastaa suurimmaksi osaksi Šida Kartlin hallintoalueen pohjoisosia. Hallintoalueet ja autonomiset tasavallat jakautuvat lisäksi piirikuntiin ({{k-ka|მუნიციპალიტეტი|munitsipaliteti}}), joita on yli 60. Lisäksi muutama merkittävä kaupunki ({{k-ka|ქალაქი|kalaki}}), [[Batumi]], [[Gagra]], [[Kutaisi]], [[Poti]], [[Rustavi]], [[Suhumi]], [[Tqvartšeli]] ja [[Tskhinvali]], toimii piirikuntajaon ulkopuolella.<ref name="hive">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.geohive.com/cntry/georgia.aspx| Julkaisija=GeoHive |Nimeke=Georgia: Administrative units| Luettu=20.8.2008|Kieli = {{en}} }}</ref> == Talous ja infrastruktuuri == {{Pääartikkeli|[[Georgian talous]]}} [[Tiedosto:Ge-money-lari-100.jpg|thumb|Sadan [[Georgian lari|larin]] seteliin on kuvattu kansallisrunoilija [[Šota Rustaveli]].]] [[Tiedosto:Georgian Railway GRS Class at Tbilisi 2.jpg|thumb|Matkustajajuna Tbilisissä.]] Georgia on [[Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma]]n [[inhimillisen kehityksen indeksi]]n mukaan korkean elintason maa. Sen sijoitus 63:ntenä on hieman korkeampi kuin naapurimaiden Armenian ja Azerbaidžanin.<ref name="bti17">BTI 2024 Country Report — Georgia, s. 20.</ref> Georgia on edelleen [[siirtymätalous|siirtymätalouden]] maa, jossa vaikuttaa sen entinen asema [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]]. Maan [[bruttokansantuote]] kasvoi vuonna 2024 arviolta 9,5 prosenttia, ja [[talouskasvu]]a on 2020-luvulla ajaneet erityisest kasvava kotimainen kysyntä sekä ulkomaankauppa.<ref name="lloydscontext">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lloydsbanktrade.com/en/market-potential/georgia/economical-context| Nimeke = The economic context of Georgia| Ajankohta = 5/2025| Julkaisija = Lloyds Bank| Viitattu = 14.6.2025 | Kieli = {{en}}}}</ref> Neuvostokaudella Georgia oli merkittävä elintarvikkeiden ja mineraalien tuottaja sekä matkailukohde. Maassa oli myös aktiivinen harmaata taloutta harjoittava yksityissektori. Toisaalta Georgia oli myös riippuvainen tuonnista pitääkseen yllä teollisuuttaan. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen tuonti häiriintyi ja epävakaat poliittiset olot haittasivat talouden uudelleenjärjestelyä. Romahdukseen vaikuttivat myös lakot, rautatieyhteyksien katkeaminen ja Venäjän osittainen kauppasaarto 1990-luvun alussa. Georgian bruttokansantuote laski vuosina 1990–1994 enemmän kuin missään muussa neuvostotasavallassa, jopa 70<ref name="state">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.state.gov/outofdate/bgn/georgia/187416.htm |Nimeke= Background Note: Georgia (previous versions) |Julkaisija=Yhdysvaltain ulkoministeriö |Viitattu=5.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> prosenttia. Vuoteen 1993 mennessä teollisuustuotanto oli laskenut 60,5 prosenttia ja inflaatio kohonnut 2 000 prosenttiin. Georgia tulikin 1990-luvulla riippuvaiseksi ulkomaiden avusta. Maan tilanteen vakautuessa vuosikymmenen loppupuolella myös taloustilanne alkoi vähitellen parantua. [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisen valuuttarahaston]] avulla inflaatio väheni 62 prosentista yhteen prosenttiin kuukaudessa vuosina 1994–1997, ja vuonna 1995 Georgia otti käyttöön oman rahayksikkönsä, [[Georgian lari|larin]].<ref name="csg"/><ref name="encarta"/> Georgian taloustilanne on parantunut huomattavasti vuoden 2003 samettivallankumouksen jälkeen. [[Mikheil Saakašvili]]n hallinto aloitti suuret talousuudistukset, taistelun [[korruptio]]ta vastaan ja ulkomaisten investointien houkuttelemisen maahan. Vuosina 2006–2007 talous kasvoi noin kymmenen prosenttia vuodessa ja [[Maailmanpankki]] nimesi Georgian ”vuoden uudistajaksi”.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://siteresources.worldbank.org/INTPRS1/Resources/Georgia_2APR-PRSP(Sept1-2006.pdf).pdf |Nimeke=Progress Report |Julkaisija=Maailmanpankki |Luettu=25.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Georgialla on pitkät perinteet maataloudessa, ja yli 40 prosenttia maan pinta-alasta on maatalousmaata.<ref name="trade"/> Maanviljelyä vaikeuttavat kuitenkin pinnanmuodot, ja monet viljelyt sijaitsevat jyrkillä rinteillä. Maatalouden tuottoa kuitenkin nostavat sen keskittyminen työintensiivisiin ja tuottoisiin kasveihin, kuten teehen ja sitrushedelmiin. Teeplantaasien kokonaispinta-ala on yli 60 000 hehtaaria. [[Viininviljely]] on myös merkittävä osa maataloutta, ja Georgia on yksi maailman vanhimpia viinialueita. Viininviljely syntyi jo 300-luvulla eaa. Muita maataloustuotteita ovat [[sokerijuurikas]], [[vehnä]], tupakka, vihannekset ja [[vesimeloni]]t.<ref name="britannica"/> Vuonna 2024 maatalous tuotti 6 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllisti 39,9 prosenttia työvoimasta.<ref name="lloydscontext"/> Suurin osa maanviljelijöistä työllistää vain itsensä ja kasvattaa vain omiin tarpeisiinsa.<ref name="trade">{{Verkkoviite| Osoite = https://www.nordeatrade.com/en/explore-new-market/georgia/economical-context| Nimeke = The economic context of Georgia| Julkaisu = Nordea Trade| Ajankohta = 4/2020| Viitattu = 10.5.2020| Kieli = {{en}}}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Teollisuus työllistää 13,6 prosenttia työvoimasta ja tuottaa 18,9 prosenttia bruttokansantuotteesta.<ref name="lloydscontext"/> Se romahti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pahoin, mutta on sen jälkeen kehittynyt tasaiseen tahtiin. Teollisuustuotteisiin kuuluu ruokatuotteet, liikennevälineet, sähkömoottorit, rauta, teräs, ilma-alukset, kemikaalit ja tekstiilit. Kaivosteollisuudessa louhitaan puolestaan [[mangaani]]a, [[kupari]]a, [[volframi]]a, [[marmori]]a ja öljyä.<ref name="trade"/> Palvelualat on Georgian selvästi suurin taloudenala, sillä ne tuottivat 62,1 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistävät 46,5 prosenttia työvoimasta.<ref name="lloydscontext"/> Matkailuala kukoistaa, ja Georgian hallinto on panostanut muun muassa [[Adžaria]]n rantakohteisiin sekä [[Svanetia]]n hiihtokeskuksiin.<ref name="trade"/> Georgia vie muun muassa metalleja, lannoitteita ja pähkinöitä. Keskeisimpiä tuontituotteita ovat polttoaineet, koneet, ruoka ja lääkkeet. Georgian merkittävimmät kauppakumppanit ovat Turkki, Venäjän ja Kiina, mutta se tekee kauppaa myös muiden Kaukasuksen ja Itä-Euroopan maiden kanssa. Vuonna 2017 viennistä suuntautui Venäjälle 14,5 %, Azerbaidžaniin 9,9 %, Turkkiin 7,9 %, Armeniaan 7,7 % ja Kiinaan 7,4 %. Tuonnista puolestaan maahan tuli Turkista 17,3 %, Venäjältä 10,0 %, Kiinasta 9,2 %, Azerbaidžanista 7,0 % ja Ukrainasta 5,6 %.<ref name="britannica"/> === Energia === Georgialla on myös huomattava [[vesivoima]]kapasiteetti, ja vesivoima tuottikin 63 prosenttia maan energiantarpeesta vuonna 2010. Maa kärsi 1990-luvulla pahoista sähkö- ja lämmityskatkoista, mutta parantuva taloustilanne on mahdollistanut vesivoiman kehittämisen ja maakaasun oston Azerbaidžanista ja Venäjältä. Vuonna 1999 avattiin Georgian läpi kulkeva öljyputki Azerbaidžanista Mustanmeren rannikolle ja vuonna 2005 [[Baku–Tbilisi–Ceyhan-öljyputki]] Kaspianmereltä Georgian kautta Turkkiin. Se avasi Kaspianmeren öljylle vaihtoehtoisen reitin, joka ei kulje Venäjän kautta. Georgia saa osan öljystä kauttakulkumaksuna.<ref name="csg"/><ref name="encarta"/><ref name="cia"/> === Liikenne === [[Tiedosto:Batumi Port.jpg|thumb|Batumin satama sijaitsee Adžariassa.]] [[Tiedosto:Planes in Tbilisi.jpg|thumb|Tbilisin kansainvälinen lentoasema.]] Georgian sijainti tekee maasta tärkeän kauttakulkureitin. Teitä Georgiassa on yli 20 000 kilometriä, ja niistä tärkeimmät lähtevät säteittäisesti Tbilisistä eri ilmansuuntiin. Pääreitti [[M27 (valtatie)|M27]] kulkee maan läpi itä-länsisuunnassa Tbilisistä [[Gori]]n kautta Mustallemerelle. Tie [[A301]] eli [[Georgian sotilastie]] lähtee Tbilisistä pohjoiseen Kaukasukselle, ja se oli ainoa tie Venäjälle 1800-luvun lopulle saakka. [[A310]] kulkee etelään [[Jerevan]]iin ja [[A302]] itään [[Baku]]un. Kaikilla pääteillä on bussiliikennettä. Georgian rautatieliikennettä hoitaa vuorostaan [[Georgian rautatiet]]: rautateitä maassa on yhteensä 1 575 kilometriä (ja lisäksi 37 kilometriä kapearaiteisia ratoja). Raideleveys on 1 520 millimetriä. Merkittävin rautatielinja kulkee myös Tbilisistä Mustallemerelle, ja maasta on lisäksi rautatieyhteys Armeniaan ja Azerbaidžaniin. Pääradalta lähtee useita sivuratoja pienemmille paikkakunnille. Vuonna 2007 Georgia myi rautatieyhtiönsä hallintaoikeudet brittiläiselle sijoitussäätiölle useaksi vuosikymmeneksi.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.civil.ge/eng/article.php?id=15616 |Nimeke=Georgia Hands over Railway to Investment Fund |Julkaisija=Civil.ge |Luettu=31.8.2008 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20080828084823/http://www.civil.ge/eng/article.php?id=15616 |arkistoitu=28.8.2008 }}</ref> [[Tbilisin metro]] oli yksi Neuvostoliiton ensimmäisistä ja siinä on kaksi linjaa.<ref name="cia"/><ref name="csg"/> Georgiassa on 23 lentokenttää. Merkittävin niistä on [[Tbilisin kansainvälinen lentoasema]], joka on uusittu vuonna 2007. Se on kansallisen lentoyhtiön [[Georgian Airways]]in keskuspaikka. Tärkeimmät satamat ovat [[Potin satama|Potissa]] ja [[Batumin satama|Batumissa]], ja myös [[Suhumin satama|Suhumissa]] on pieni satama, mutta se sijaitsee Abhasiassa eikä ole Georgian hallinnassa. Georgian läpi kulkee lisäksi 1 591 kilometriä kaasuputkea ja 1 253 kilometriä öljyputkea. Tärkeimmät putket ovat [[Baku–Tbilisi–Ceyhan-öljyputki]], [[Baku–Supsa-öljyputki]] ja [[Baku–Tbilisi–Erzurum-kaasuputki]]. Monet liikennereitit ovat suhteellisen huonossa kunnossa ylläpidon puutteen vuoksi.<ref name="cia"/> == Väestö == {{Valtion väestötiedot |kuva= Georgia demography.png |kuvateksti= Georgian väestökehitys 1992-2003 |vuosi=2024 |0_14=19,5 |15_64=64,3 |yli 64=16,2<ref>Statistical Yearbook of Georgia 2024, s. 20.</ref> |mediaani-ikä=37<ref name="pop2020"/> |väestönkasvu=−0,2 |syntyvyys=10,8<ref name="yearbook25">Statistical Yearbook of Georgia 2024, s. 25.</ref> |kuolleisuus=11,5<ref name="yearbook25"/> |maahanmuuttonopeus=−39,2<ref name="yearbook34"/> |eliniänodote-ka=75,0<ref name="yearbook34">Statistical Yearbook of Georgia 2024, s. 34.</ref> |eliniänodote-miehet=70,6<ref name="yearbook34"/> |eliniänodote-naiset=79,4<ref name="yearbook34"/> |lapsikuolleisuus=7,8<ref>Statistical Yearbook of Georgia 2024, s. 33.</ref> |hiv=0,4 <ref name="hiv">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unaids.org/en/regionscountries/countries/georgia | Nimeke=Georgian HIV tilasto 2017| Julkaisija=UNAIDS | Tiedostomuoto=htm | Viitattu=22.7.2018}}</ref> |lukutaito=99,8 }} [[Tiedosto:Alilo 2008.jpg|thumb|Lapsia [[alilo]]-joulukulkueessa Tbilisissä.]] [[Tiedosto:Mosque in Tbilisi.jpg|thumb|Moskeija [[Vanha Tbilisi|Tbilisin vanhassakaupungissa]].]] Georgian asukasluku oli vuonna 2024 paikallisen tilastokeskuksen arvion mukaan 3 694 600.<ref name="yearbook18"/> Georgian asukasluku oli vuoden 2014 väestönlaskennan mukaan 3 713 804.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://census.ge/files/results/english/07_Population%20by%20regions,%20age%20and%20sex.xls | Nimeke = Population by regions, age and sex | Tiedostomuoto = xls | Julkaisu = 2014 General Population Census | Julkaisija = National Statistics Office of Georgi | Viitattu = 11.7.2018 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20190511094508/http://census.ge/files/results/english/07_Population%20by%20regions,%20age%20and%20sex.xls | arkistoitu = 11.5.2019 }}</ref> [[Yhdistyneiden kansakuntien väestö-osasto|YK:n väestö-osasto]] eli UNPD arvio Georgian asukasluvuksi vuonna 2024 oli 3,808 miljoonaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://data.un.org/en/iso/ge.html| Nimeke = Georgia| Julkaisu = UNData| Julkaisija = United Nations Statistics Division| Viitattu = 15.6.2025 | Kieli = {{en}}}}</ref> Luvut poikkeavat hieman toisistaan, sillä YK:n väestöosasto on sisällyttänyt lukuun arvion Abhasian ja Etelä-Ossetian asukasluvusta, kun taas viralliseen väestölaskentaan ei ole tehty vastaavia korjauksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://census.ge/files/results/publication/en/3.%20Population%20Dynamics_ENGL%20_print_F.pdf | Nimeke = Population Dynamics in Georgia: An Overview Based on the 2014 General Population Census Data | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = 2014 General Population Census | Julkaisija = National Statistics Office of Georgia | Viitattu = 11.7.2018 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20180711185223/http://census.ge/files/results/publication/en/3.%20Population%20Dynamics_ENGL%20_print_F.pdf | arkistoitu = 11.7.2018 }}</ref> Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan asukkaita oli noin 5,3 miljoonaa,<ref name="csg"/> ja Georgia onkin kärsinyt maastamuutosta 1990-luvun talouskriisin ja konfliktien jälkeen. Vielä vuonna 2014 maahanmuuttoaste oli −3,25 muuttajaa tuhatta asukasta kohti.<ref name="cia"/> Vuonna 2002 arviolta viidesosa väestöstä oli muuttanut ulkomaille, erityisen runsaasti [[Venäjä]]lle. Rahalähetykset muodostivat vuonna 2007 maan bruttokansantuotteesta noin viisi prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.civil.ge/eng/article.php?id=14458 |Julkaisija=Civil.ge |Nimeke=WB Report: Georgia Among Largest Emigration Countries |Ajankohta=16.1.2007 |Luettu=24.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> 2000-luvulla syntyvyys on hieman lisääntynyt ja kuolleisuus vähentynyt, lapsikuolleisuus vähentynyt selvästi ja avioliitot lisääntyneet.<ref name="stat">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.statistics.ge/main.php?pform=47&plang=1 |Nimeke=Population |Julkaisija=Georgian tilastokeskus |Luettu=24.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Vuonna 1991 naisten elinajanodote oli 75 vuotta ja miesten 67 vuotta;<ref name="csg"/> vuonna 2020 naisten 78,4 vuotta ja miesten 69,8 vuotta.<ref name="pop2020">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.geostat.ge/media/30991/Number-of-Population-2020.01.01.pdf | Nimeke= Number of Population| Julkaisija= National Statistics Office of Georgia| Tiedostomuoto= PDF| Viitattu= 10.5.2020| Kieli = {{en}} }}</ref> Hieman yli puolet georgialaisista asuu kaupungeissa, ja määrä on viime vuosina pysynyt vakaana.<ref name="stat"/> Suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki [[Tbilisi]], jonka asukasmäärä on hieman yli miljoona , [[Kutaisi]] maan länsiosassa lähes 200 000, [[Batumi]] Mustanmeren rannikolla [[Adžaria]]ssa sekä [[Rustavi]]n teollisuuskaupunki Tbilisin eteläpuolella yli 100 000 asukasta.<ref name="hive"/> Väestö on keskittynyt Ison- ja Pienen-Kaukasuksen väliseen laaksoon ja Mustanmeren rannalle. Asukastiheys on suhteellisen korkea, mutta pienempi kuin naapurimaissa Armeniassa ja Azerbaidžanissa.<ref name="britannica"/> Georgiassa on edelleen noin 220 000–240 000 Etelä-Ossetian ja Abhasian 1990-luvun alun konflikteja paennutta sisäistä pakolaista. Vuoden 2008 Georgian–Venäjän sota ajoi noin 158 000 henkeä kodeistaan pääasiassa Etelä-Ossetian ja [[Gori]]n alueilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.internal-displacement.org/europe-the-caucasus-and-central-asia/georgia/new-archive/georgia-at-least-128000-people-internally-displaced-by-renewed-conflict | Nimeke=At least 128,000 people internally displaced by renewed conflict | Julkaisija=IDMC | Ajankohta=2008 | Viitattu=7.6.2014 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20140714152210/http://www.internal-displacement.org/europe-the-caucasus-and-central-asia/georgia/new-archive/georgia-at-least-128000-people-internally-displaced-by-renewed-conflict | arkistoitu=14.7.2014 }}</ref> === Väestöryhmät === Maan suurin etninen ryhmä on [[georgialaiset]]. Vuoden 2014 väestönlaskennan mukaan georgialaisia oli 3 224 564. Maassa asuu myös useita etnisiä vähemmistöjä. Suurimpia niistä olivat 233 024 [[azerit|azeria]], 168 102 [[armenialaiset|armenialaista]], 26 453 [[venäläiset|venäläistä]], 14 385 [[osseetit|osseettia]], 12 174 [[jesidit|jesidiä]], 6 034 [[ukrainalaiset|ukrainalaista]], 5 697 [[kistit|kistiä]], 5 544 [[kreikkalaiset|kreikkalaista]] ja 2 377 [[Assyrialaiset (kansa)|assyrialaista]]. Muihin ryhmiin kuului yhteensä 14 346 henkilöä. Vähemmistöistä azereista suuri osa asui [[Kvemo Kartli]]n alueella, armenialaiset muodostivat suurimman ryhmän [[Samtskhe-Džavakheti]]ssa ja monia asui myös [[Tbilisi]]ssä. Monet muut vähemmistöryhmät asuivat enimmäkseen Tbilisissä, mutta kistit asuttivat enimmäkseen [[Kakheti]]a ja suuri osa kreikkalaisia Kvemo Kartlia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://census.ge/files/results/english/17_Total%20population%20by%20regions%20and%20ethnicity.xls | Nimeke = Total population by regions and ethnicity | Tiedostomuoto = xls | Julkaisu = 2014 General Population Census | Julkaisija = National Statistics Office of Georgia | Viitattu = 11.7.2018 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20160808174812/http://census.ge/files/results/english/17_Total%20population%20by%20regions%20and%20ethnicity.xls | arkistoitu = 8.8.2016 }}</ref> Venäläisten määrä on laskenut huomattavasti 1980-luvun jälkeen: vuonna 1989 heitä oli jopa yli kuusi prosenttia Georgian väkiluvusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.statistics.ge/_files/english/census/2002/Report.pdf |Nimeke=Report | Julkaisija=Georgian tilastokeskus |Sivut=38 |Luettu=24.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Etnisten ryhmien väliset kiistat ovat aiheuttaneet Georgiassa ongelmia. Ne kärjistyivät 1990-luvun alussa sodiksi [[Abhasia]]ssa ja [[Etelä-Ossetia]]ssa, eivätkä nämä alueet ole valtaosin sen jälkeen olleet Georgian hallituksen valvonnassa. Vuonna 1989 [[abhaasit]] muodostivat noin 17,8 prosenttia Abhasian väestöstä, venäläisiä alueella oli 16 prosenttia ja georgialaisia 44 prosenttia. [[Abhasian sota (1992–1993)|Abhasian sodassa]] yli 200 000 etnistä georgialaista kuitenkin ajettiin alueelta, ja heidän osuutensa pieneni huomattavasti. Etelä-Ossetian väkiluvusta osseetteja oli 1980-luvulla ennen Georgian itsenäistymisen jälkeistä konfliktia noin 66 prosenttia, georgialaisia 29 prosenttia. Osseetit asettuivat Georgian alueelle Kaukasuksen toiselta puolelta 1200-luvulta alkaen.<ref name="csg"/> Georgian vuoden 2002 väestönlaskentaa ei päästy tekemään Abhasian ja Ossetian alueilla. Lisäksi [[Josif Stalin|Stalin]] karkotti toisen maailmansodan aikana 200 000 [[Meskhetinturkkilaiset|meskhetinturkkilaista]] Georgian eteläosista [[Keski-Aasia]]an.<ref name="csg"/> Vain pieni määrä on palannut.{{Lähde}} Georgialaiset jakautuvat muutamiin etnisiin alaryhmiin, jotka puhuvat omia standardigeorgiasta poikkeavia kieliään. Tällaisia ryhmiä ovat maan länsiosassa [[Samegrelo]]n alueella asuvat [[mingrelit]], [[Svanetia]]ssa asuvat [[svanit]] ja pääosin Turkissa asuvat [[lazit]]. Turkissa on arvioitu asuvan noin 750 000–1,5 miljoonaa etnistä lazia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.minorityrights.org/?lid=4398 |Nimeke=Laz |Julkaisija=World Directory of Minorities and Indigenous Peoples |Luettu=24.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> === Kielet === Georgian virallinen kieli on [[georgian kieli|georgia]]. Sitä on kirjoitettu [[georgialaiset aakkoset|omilla aakkosillaan]] ainakin 400-luvulta lähtien, eikä se ole sukua muille merkittäville lähialueen kielille. Se muodostaa muutaman lähisukulaisensa kanssa [[eteläkaukasialaiset kielet|eteläkaukasialaisten kielten]] ryhmän. Georgialla on ollut virallisen kielen asema vuodesta 1918 lähtien, ja neuvostokaudella se oli tärkeä kansallisen identiteetin tukija, eikä Moskova vuonna 1978 onnistunut muuttamaan kielen asemaa, kun georgialaiset [[Georgian vuoden 1978 mielenosoitukset|nousivat mielenosoituksiin]] sen puolesta. Kuitenkin neuvostokaudella [[venäjän kieli|venäjän kielellä]] oli merkittävä asema erityisesti hallinnossa. Vuonna 1993 maan väestöstä oli venäjänkielisiä noin yhdeksän prosenttia.<ref name="csg"/> Maan etniset vähemmistöt puhuvat omia kieliään: [[azerin kieli|azeria]], [[armenian kieli|armeniaa]], [[osseetin kieli|osseettia]] ja muita pienempiä kieliä. [[Abhaasin kieli|Abhaasin kielellä]] on Abhasiassa virallinen asema.<ref name="cia"/> === Uskonnot === Georgialainen identiteetti on pitkään ollut sidoksissa [[kristinusko]]on, johon [[Pyhä Nino]] perinteen mukaan käännytti georgialaiset 300-luvun alussa. Kristinusko korvasi [[Georgialainen mytologia|esikristillisen uskonnon]] ja [[zarathustralaisuus|zarathustralaisuuden]]. [[Georgian ortodoksinen kirkko|Georgian ortodoksisen kirkon]] juuret ulottuvat [[Iberian kuningaskunta|Iberian kuningaskunnan]] kristinuskoon kääntymisen aikoihin. [[Georgian patriarkaatti]] sai autokefalian hyvin varhain ja säilytti itsenäisyytensä vuoteen 1811 saakka, kunnes Venäjä lakkautti sen. Itsenäisyys palautettiin vuonna 1918. Neuvostokaudella kirkon hierarkiaan kohdistettiin puhdistuksia ja uskonnon harjoittamista rajoitettiin. Sorto rohkaisi uskonnon liittämistä 1900-luvun loppupuolen nationalistiseen liikkeeseen. Ortodoksinen kirkko alkoi elpyä 1970-luvulla, kun sen johtoon nousi nykyinen patriarkka [[Ilia II]].<ref name="csg"/> Vuoden 2014 väestönlaskennan mukaan 83,4 prosenttia kansasta on [[Ortodoksinen kirkko|ortodokseja]]. [[Armenian apostolinen kirkko|Armenian apostoliseen kirkkoon]] kuului 2,9 % ja [[Katolinen kirkko|katoliseen kirkkon]] 0,5 % väestöstä.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Georgia| Nimeke = Georgia| Tekijä = Suny ym.| Julkaisu = Encyclopædia Britannica| Ajankohta = 3.6.2025| Viitattu = 15.6.2025| Kieli = {{en}} }}</ref> Georgia on monietninen valtio, ja maassa onkin vuosisatojen ajan harjoitettu muitakin uskontoja. Niihin on perinteisesti suhtauduttu suvaitsevaisesti. Kuitenkin suhtautumista maan muslimivähemmistöä kohtaan on kritisoitu syrjiväksi, ja [[Jehovan todistajat|Jehovan todistajia]] on aiemmin vainottu. [[Islam]]inuskoisia on merkittävä osa Georgian azereista ja [[Adžaria]]n alueen asukkaista sekä muutama muu pienempi vähemmistö. Azerit ovat pääosin [[šiialaisuus|šiialaisia]], adžaarit taas [[sunnalaisuus|sunnalaisia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.caucaz.com/home_eng/breve_contenu.php?id=177 |Nimeke=Is there a place for Islam in Mikhael Saakashvili’s Christian Georgia? |Julkaisija=Caucaz Europenews |Tekijä=Balci, Bayram |Luettu=24.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviitbritannicae | Osoite= http://www.hrw.org/wr2k1/europe/georgia.html |Nimeke=Georgia: Human Rights Developments |Julkaisija=HRW |Ajankohta=2001 |Luettu=24.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Muslimeja oli Georgian asukkaista vuonna 2014 yhteensä 10,7 prosenttia. Lisäksi maassa on muun muassa [[georgianjuutalaiset|georgianjuutalaisia]]. Vuonna 2014 ilmoitti 0,5 prosenttia olevansa uskonnottomia.<ref name="britannica"/> === Koulutus === Georgian koulutusjärjestelmää on nykyaikaistettu vuoden 2004 jälkeen huomattavasti, mutta radikaalit uudistukset ovat aiheuttaneet myös kiistoja.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/4724213.stm |Nimeke=Georgia purges education system |Julkaisija=BBC News |Ajankohta=29.7.2005 |Luettu=2.9.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite |Tekijä=Molly Corso |Ajankohta=13.5.2005 |Osoite= http://www.eurasianet.org/departments/civilsociety/articles/eav041305.shtml |Nimeke=Education reform rocks Georgia |Julkaisija=Eurasianet |Luettu=2.9.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Aikuisten lukutaitoaste Georgiassa on noin sata prosenttia.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://hdrstats.undp.org/countries/data_sheets/cty_ds_GEO.html |Nimeke=Human Development Report |Ajankohta=2007/2008 |Julkaisija=United Nations Development Programme |Luettu=2.9.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Koulutus on pakollista kaikille 6–14-vuotiaille lapsille.<ref name="SIG">{{Verkkoviite |Osoite=http://www.studyingeorgia.com.ng/education.html |Nimeke=Education system in Georgia |Julkaisija=Study in Georgia |Viitattu=7.6.2014 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20140511090420/http://www.studyingeorgia.com.ng/education.html |arkistoitu=11.5.2014 }}</ref> Koulutusjärjestelmä jaetaan ala-asteeseen (6 vuotta, oppilaat 6–12-vuotiaita), yläasteeseen (3 vuotta, oppilaat 12–15-vuotiaita) ja lukioon (2 vuotta, oppilaat 15–17-vuotiaita) tai vaihtoehtoisesti ammattikouluun (2 vuotta). Oppilaat, jotka ovat läpäisseet lukion, voivat hakea korkeamman asteen koulutukseen. Heidän täytyy suorittaa lukion lopussa yhdistetty kansallinen loppukoe, minkä jälkeen he voivat pyrkiä valtion akkreditoimaan korkean asteen oppilaitokseen koearvosanojensa perusteella. Suurin osa näistä kouluista tarjoaa kolmen eri tason opintoja: alemman, kolme tai neljä vuotta kestävän kandidaatin tutkinnon, kaksi vuotta lisää kestävän maisterin tutkinnon ja kolmen lisävuoden opinnot vaativan tohtorintutkinnon.<ref name="SIG"/><ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.mes.gov.ge/index.php?module=text&link_id=50 |Nimeke=Education institutions |Julkaisija=Georgian koulutus- ja tiedeministeriö |Kieli={{en}} |viitattu=2.9.2008 |arkisto=https://web.archive.org/web/20110511223922/http://www.mes.gov.ge/index.php?module=text&link_id=50 |arkistoitu=11.5.2011 }}</ref> Vuonna 2012 Georgian koulutus- ja tiedeministeriön virallisessa rekisterissä oli yhteensä 57 korkeakoulua, joista neljä rinnastuu ammattikorkeakouluihin, 27:ssä voi suorittaa vain kandidaatin- tai maisterintutkinnon. Varsinaisia yliopistoja, joissa voi opiskella tohtorin tasolle asti, on 26. Niihin kuuluivat esimerkiksi [[Tbilisin valtionyliopisto]], [[Georgian tekninen yliopisto]] ja [[Šota Rustavelin valtionyliopisto]].<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.tempus.ge/index.php?option=com_content&view=article&id=79:georgian-universities&catid=29:general&Itemid=74&lang=en |Nimeke=High education institutions |Julkaisija=National Tempus Office Georgia |Luettu=7.6.2014 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20140714155359/http://www.tempus.ge/index.php?option=com_content&view=article&id=79:georgian-universities&catid=29:general&Itemid=74&lang=en |arkistoitu=14.7.2014 }}</ref> 2000-luvulla käytännössä koko ikäluokka osallistuu peruskoulutukseen.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://devdata.worldbank.org/AAG/geo_aag.pdf |Nimeke=Georgia at a glance |Julkaisija=Maailmanpankki |Luettu=7.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> == Kulttuuri == === Arkkitehtuuri ja kuvataide === [[Tiedosto:Nikortsminda (6).jpg|thumb|[[Nikortsminda]]n katedraalin kivikoristeluja.]] Georgiaan kehittyi varhain omaperäinen arkkitehtuuri, joka ilmenee etenkin uskonnollisissa rakennuksissa 500-luvulta alkaen. Kirkkoarkkitehtuuria hallitseva kupolirakenne on peräisin pyöreiden asuinrakennusten tyypistä, jota on käytetty jo 2000- tai 3000-luvuilla eaa. Kirkkoarkkitehtuuri voidaan jakaa kahteen haaraan: keskikupolikirkkoihin ja [[basilika (arkkitehtuuri)|basilikoihin]]. Arkkitehtuurin huippukautta oli Georgian keskiaikainen kulta-aika 900–1200-luvuilla. Kauden rakennuksissa varma ja monipuolinen koristelu yhdistyy muihin arkkitehtonisiin elementteihin yhtenäiseksi, harmoniseksi kokonaisuudeksi. Myöhemmin 1400–1600-luvuilla maan arkkitehtuuriin vaikutti etenkin [[Persia]], ja tiili korvasi kiven yleimpänä rakennusmateriaalina. Islamilaisvaikutteista arkkitehtuuria on etenkin [[Kakheti]]n alueella. Kun Georgia liitettiin Venäjään, venäläinen uusklassinen arkkitehtuuri omaksuttiin hallitsevaksi tyylisuunnaksi, mutta se muuntui ja sulautui paikalliseen perinteeseen. 1900-luvulla Georgia ei säästynyt [[stalinistinen arkkitehtuuri|stalinistiselta]] tyyliltä eikä neuvostoajan betonibrutalismilta.<ref name="culture">{{Verkkoviite |Osoite=http://sangha.net/countries/Georgia/culture.htm |Nimeke=Georgian culture |Julkaisija=Sangha.net |Luettu=25.8.2008 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20020819140428/http://sangha.net/countries/Georgia/culture.htm |arkistoitu=19.8.2002 }}</ref><ref name="csg"/> Georgialainen [[fresko]]maalaus kehittyi huippuunsa keskiajalla muiden taiteenlajien tavoin, ja maahan kehittyi omaperäisiä tyylisuuntia kokeilun ja ulkopuolisten vaikutteiden kautta. 1300-luvulta lähtien [[Bysantin valtakunta|bysanttilainen]] paleologinen tyylisuunta oli vallitseva. Seinämaalauksissa on käsitelty sekä uskonnollisia että maallisia teemoja. Venäläiset tuhosivat lukuisia seinämaalauksia 1800-luvulla, mutta niitä on säilynyt joissakin kirkoissa. Tunnetuimpiin georgialaisiin taidemaalareihin kuuluvat [[naivismi|naivisti]] [[Niko Pirosmani]], [[Gigo Gabašvili]], [[Lado Gudiašvili]], [[Elene Akhvlediani]] ja [[Davit Kakabadze]]. Monumentaalista kuvanveistotaidetta taas ei Georgiaan keskiajalla kehittynyt, mutta kivikaiverruksia ja -koristeita sekä metalliesineitä on luotu antiikin ajalta lähtien. Varhaisen 400-luvun kuvanveiston mielenkiintoisimpiin piirteisiin kuuluu esikristillisten ja kristilliset elementtien yhdistäminen. Kulta-ajalla seinämaalausten merkitys kirkkojen sisätiloissa korostui ja kuvanveistäjien luovuus kukoisti julkisivujen koristeluissa. 1900-luvun monumentaalinen kuvanveisto on käsitellyt pääosin kansallisia, georgialaisia teemoja. Sen merkittävin edustaja lienee [[Elgudža Amasukheli]].<ref name="culture"/><ref name="csg"/> === Kirjallisuus === {{Pääartikkeli|[[Georgian kirjallisuus]]}} [[Tiedosto:Abkhazia war memorial.jpg|thumb|upright=0.5|left|[[Georgialaiset aakkoset]] on kehitetty viimeistään 400-luvulla.]] [[Tiedosto:Vazha-Pshavela.jpg|thumb|left|upright=0.5|Važa-Pšavela]] Georgialainen suullinen kansanperinne on runsas ja vanha. Esikristillinen kirjallisuus vaikuttaa hävinneen kristinuskon edetessä, ja varhaisimmat säilyneet georgialaiset tekstit ovat peräisin 400-luvulta. Seuraavien vuosisatojen aikana erityisesti uskonnollinen kirjallisuus kehittyi nopeasti luostarikeskuksissa. Niissä luotiin [[hagiografia|hagiografisia]], [[hymnografia|hymnografisia]] ja [[liturgia|liturgisia]] teoksia kun taas kronikoihin kerättiin historiallisia lähteitä. Georgian keskiaikainen kulta-aika oli myös kirjallisuuden klassinen kausi, jonka huippusaavutus on kansalliseepos ''[[Pantterintaljainen]]'', [[Šota Rustaveli]]n kirjoittama ritarihyveitä ja hovirakkautta ylistävä, kristinuskoa, [[uusplatonismi]]a ja idän uskontoja yhdistelevä humanistinen eepos. 1200-luvulla kirjallisuus kuitenkin taantui useaksi vuosisadaksi mongolihyökkäysten myötä.<ref name="lit">{{Verkkoviite |Osoite= http://rustaveli.tripod.com/lithistory.html |Nimeke=History of the Georgian Literature |Tekijä=Alexander Mikaberidze |Luettu=29.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Kulttuurielämä elpyi vähitellen 1400–1700-luvuilla. Uudelle kirjallisuudelle luonteenomaisia olivat Rustavelin eepoksen lisäosat ja persialaisvaikutteisuus. 1600-luvulla runoilijakuningas [[Teimuraz I]] elvytti maan kirjallisuutta sovittamalla persiasta georgiaksi useita romansseja ja laatimalla runoja. 1700-luvun alussa kirjallisen elämän keskiöön nousi kuningas [[Vakhtang VI]], joka perusti Tbilisiin ensimmäisen kirjapainon ja jonka kumppani [[Sulkhan-Saba Orbeliani]] laati ensimmäisen georgiankielisen sanakirjan. Vuosisadan lopulla [[Besiki]]n kirjoittama romanttinen runous kuuluu maan kirjallisuuden parhaimmistoon ja asetti standardin, jonka seuraavat sukupolvet yrittivät tavoittaa. Georgialainen romantiikka puhkesi kukoistukseensa 1800-luvun alussa [[Aleksandre Tšavtšavadze]]n, [[Nikoloz Baratašvili]]n ja [[Grigol Orbeliani]]n teoksissa. Kriittinen realismi korvasi romantiikan vuosisadan puolivälissä ja kehittyi [[Daniel Tšonkadze]]n tuotannossa.<ref name="lit"/> 1800-luvun jälkipuolen kirjailijoilla oli keskeinen rooli Georgian kielen elvyttämisessä ja kansallistunteen herättämisessä. [[Tergdaleulni]]-sukupolvi levitti liberaaleja aatteita ja käytti teoksissaan aiempaa nykyaikaista kieltä. Heistä huomattavimpiin kuuluivat [[Ilia Tšavtšavadze]] ja [[Akaki Tsereteli]]. Seuraava sukupolvi 1800-luvun lopulla keskittyi erityisesti kehittämään yksittäisiä kirjallisia lajityyppejä, kuten sosiaalista romaania. Sen johtohahmoja olivat [[Aleksandre Qazbegi]] ja eurooppalaisen perinteen georgialaiseen kansanrunouteen yhdistänyt [[Važa-Pšavela]]. Realistinen liike voimistui jälleen 1890-luvulla ja kuvasi sosiaalista epätasa-arvoa, yksilön ja yhteiskunnan välistä konfliktia ja muita sosiaalisia kysymyksiä. [[Vasil Barnovi]] popularisoi historiallisen romaanin rikkaalla kielellään ja rytmisellä proosallaan. 1900-luvun alussa [[Grigol Robakidze]]n luoma [[Siniset sarvet]] -symbolistiryhmä yhdisti perinteisen georgialaisen kulttuurin modernistisiin virtauksiin, mutta joutui sorretuksi, kun bolševikit miehittivät Georgian. Sen merkittävimpiin jäseniin kuuluivat [[Paolo Iašvili]], [[Titsian Tabidze]] ja [[Galaktion Tabidze]], joita lukuisten muiden tavoin vainottiin Stalinin terrorin aikana; puhdistusten uhriksi joutui esimerkiksi maan parhaimpiin kirjailijoihin kuulunut [[Mikheil Džavakhišvili]].<ref name="lit"/> Sensuurista ja ideologisista paineista huolimatta neuvostokausi tuotti useita taidokkaita kirjailijoita. Heistä huomattavin oli [[Konstantine Gamsakhurdia]], joka kirjoitti useita eeppisiä historiallisia romaaneita. Georgian ylistetyimpiin runoilijoihin kuulunut [[Ana Kalandadze]] aloitti tuotantonsa 1940-luvulla ja [[Grigol Abašidze]] elvytti klassisen runon. 1950-luvulla aloittanut [[Nodar Dumbadze]] on edelleen hyvin suosittu kirjailija. 1960–1970-luvuilla kirjankustannus oli kuitenkin suoraan kommunistisen puolueen hallinnassa, ja [[Tšabua Amiredžibi]] joutui kirjoittamaan Venäjän viranomaisia vastaan taistelevasta lainsuojattomasta kertovan eeppisen pääteoksensa siperialaisessa vankilassa. [[Otar Tšiladze]] vuorostaan hylkäsi neuvostoteemat ja yhdisti romaaneissaan myyttejä ja historiaa. 1990-luvulla uusi kirjailijasukupolvi on rikkonut usein aiempia normeja ja perinteitä vastaan sekä käyttänyt puhekielistä ilmaisua. Suosituimpiin nykykirjailijoihin kuuluvat esimerkiksi [[Guram Dotšanašvili]], [[Aka Mortšiladze]] ja [[Davit Turašvili]].<ref name="lit"/> === Esittävät taiteet === [[Tiedosto:Rustaveli theatre.jpg|thumb|Rustaveli-teatteri Tbilisissä.]] Georgian vanhin säilynyt teatteritila on [[Uplistsikhe]]stä löydetty näyttämö 200-luvulta eaa. Moderni teatteri sai kuitenkin alkunsa 1800-luvulla. Vuonna 1879 perustettu [[Rustaveli-teatteri]] nousi merkittäväksi kulttuurikeskukseksi, joka yhdisti modernia teatteria perinteiseen kansanteatteriin. Erityisesti 1900-luvun alku oli merkittävää aikaa teatteritaiteen kehityksen kannalta. Ajan huomattavimpiin ohjaajiin kuuluivat [[Kote Mardžanišvili]], joka nosti georgialaisen teatterin uudelle tasolle, ja hänen jalanjäljissään kulkenut [[Sandro Akhmeteli]]. 1900-luvun jälkipuoliskolla kansainvälistä tunnustusta sai eeppisen teatterin mestari [[Robert Sturua]]. Nykyään Georgiassa on noin 40 teatteria, joista merkittävimpiin kuuluvat Rustaveli-teatterin lisäksi [[Mardžanišvili-teatteri]] ja vuonna 1851 perustettu [[Tbilisin ooppera- ja balettiteatteri]]. Georgia tunnetaan myös tanssiteatteristaan: [[Vakhtang Tšabukiani]] toi klassiseen balettiin georgialaisia piirteitä, ja 1900-luvun lopulla Georgian tunnetuimmaksi ballerinaksi nousi [[Nino Ananiašvili]].<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://rustaveli.tripod.com/theater.html |Tekijä=Alexander Mikaberidze |Nimeke=Theater and Opera |Luettu=26.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Georgialla on ainutlaatuinen, [[polyfonia|polyfoninen]] kansanmusiikkiperinne, joka nauttii nykyäänkin suurta arvostusta. Georgian eri alueilla on erilaiset musiikki- ja esitysperinteet, mutta niitä yhdistävät samantyyppinen intonaatio ja harmonia. Monimutkainen, kolmiääninen polyfonia on ollut myös musikologien kiinnostuksen kohteena. Muinainen ja rikas musiikkiperinne sai jo varhain 300-luvulla aikaan ammattimaisen kirkkomusiikin, joka kehittyi paikallisissa akatemioissa ([[Gelatin luostari|Gelatissa]] ja [[Iqalto]]ssa) ja maan ulkopuolisissa georgialaisissa kulttuurikeskuksissa. Polyfonia tuotiin kirkkomusiikkiin jo 600-luvulla. Myöhemmin Georgia kuitenkin eristyi eurooppalaisesta musiikkiperinteestä ja uusi kansallinen, akateeminen musiikkikulttuuri alkoi kehittyä vasta 1800-luvulla. Eurooppalainen [[ooppera]] oli tässä suhteessa merkittävässä asemassa ja sai usean säveltäjän, kuten [[Zakaria Paliašvili]]n, [[Meliton Balantšivadze]]n ja [[Dimitri Arakišvili]]n, laatimaan kansallisia oopperoita. Kamari- ja sinfoniamusiikki kehittyivät erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla. Tunnettuja georgialaisia taidemusiikin säveltäjiä ovat esimerkiksi [[Gia Qantšeli]], [[Sulkhan Tsintsadze]], [[Aleksi Matšavariani]], [[Otar Taktakišvili]] ja [[Sulkhan Nasidze]].<ref name="culture"/><ref name="csg"/> Länsimaissa tunnetuksi on tullut georgialaissyntyinen jazz- ja blueslaulaja [[Katie Melua]]. Vuonna [[Eurovision laulukilpailu 2007|2007]] Georgia osallistui ensimmäistä kertaa [[Eurovision laulukilpailu]]un, jossa [[Sopo Khalvaši]] esitti kappaleen ''[[Visionary Dream]]''. Tästä lähtien Georgia on lähettänyt kappaleen eurovision laulukilpailuun joka vuosi, tosin vuonna [[eurovision laulukilpailu 2009|2009]] Georgian kappale "We don't wanna put in" hylättiin, koska sen katsottiin viittaavan Venäjän pääministeri [[Vladimir Putin]]iin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.dailymail.co.uk/tvshowbiz/article-1161015/Georgias-Eurovision-song-banned-Putin-swipe-falls-foul-contests-politics-rule.html | Nimeke = Georgia's Eurovision song is banned after 'Putin swipe' falls foul of contest's no politics rule | Julkaisija = Daily Mail 7 Ajankohta=10.3.2009 |Kieli = {{en}} }}</ref> === Elokuva === Georgian ensimmäinen elokuvateatteri avattiin Tbilisiin vuonna 1896. Ensimmäinen pitkä elokuva valmistui vuonna 1916, ja pian Venäjän valtakunnan kaupungeista vain [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] toimi Tbilisiä vilkkaampi elokuva-ala. Elokuvateollisuus kukoisti 1920-luvulla, mutta neuvostovallan vakiintuessa elokuvantekijät joutuivat sopeutumaan valtion doktriineihin ja sosialistinen realismi nousi merkittävimmäksi genreksi. 1940-luvulla [[Mikheil Tšiaureli]]sta tuli yksi Neuvostoliiton huomattavimmista ohjaajista ja Stalinin henkilökohtainen suosikki. Toisen maailmansodan jälkeen esiin nousi uusi lahjakkaiden ohjaajien ja käsikirjoittajien sukupolvi. Vuonna 1956 [[Tengiz Abuladze]]n ja [[Rezo Tškheidze]]n ohjaus ''Magdanas lurdža'' voitti Cannesin elokuvafestivaalien [[Kultainen palmu|Kultaisen palmun]].<ref name="elo">{{Verkkoviite |Osoite= http://rustaveli.tripod.com/cinema.html |Nimeke=History of the Georgian Cinema |Tekijä =Alexander Mikaberidze |Luettu=26.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> 1960–1980-luvut olivat Georgian elokuva-alan kulta-aikaa. Elokuvia valmistui jopa 60 vuodessa. Vuonna 1972 [[Rustavelin teatteri-instituutti]]in perustettu elokuvataiteen tiedekunta tuotti useita tunnettuja ohjaajia, joihin kuuluvat [[Otar Ioseliani]], [[Nana Džordžadze]] ja [[Goderdzi Tšokheli]]. Kauden kiitetyimpiä teoksia on Rezo Tškheidzen vuoden 1964 ohjaus ''Otets soldata'', jonka pääosaa näyttelee [[Sergo Zakariadze]]. Joitakin elokuvia sensuroitiin: Abuladzen Stalinin terrorista kertova vuoden 1984 teos ''Monanieba'' esitettiin vasta kolme vuotta valmistumisensa jälkeen, ja sillä oli pitkäkestoinen vaikutus poliittiseen tietoisuuteen Neuvostoliitossa. 1990-luvulla maan elokuva-ala kärsi epävakaasta poliittisesta tilanteesta mutta tuotti silti suosittuja elokuvia: [[Temur Babluani]]n ohjaus ''Udzinarta mze'' vuodelta 1992 voitti [[Berliinin elokuvajuhlat|Berliinin elokuvajuhlien]] [[Hopeinen karhu|Hopeisen karhun]] ja Džordžadzen teos ''Les Mille et une recettes du cuisinier amoureux'' vuodelta 1997 oli ehdolla [[Oscar-palkinto|Oscar-palkinnon]] saajaksi. Monet ohjaajat kuitenkin muuttivat työskentelemään ulkomaille. Tbilisissä on järjestetty vuosittain kansainvälinen elokuvafestivaali vuodesta 1999 lähtien.<ref name="elo"/> === Tiedotusvälineet === Tärkein uutislähde on televisio. Georgiassa on yksi valtio-omisteinen televisioyhtiö, [[Georgian yleisradio]] (GPB), jolla on kaksi kanavaa. Maassa toimii lisäksi muutama kaupallinen kanava: [[Rustavi 2]]:lla oli keskeinen rooli vuoden 2003 ruusujen vallankumouksessa, ja sitä on pidetty hallituksen äänitorvena,<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.civil.ge/eng/article.php?id=19352 |Nimeke=Imedi TV to Resume News on Monday |Julkaisija=Civil.ge |Luettu=31.8.2008 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20080830142350/http://www.civil.ge/eng/article.php?id=19352 |arkistoitu=30.8.2008 }}</ref> [[Imedi]] taas on suhtautunut hallitukseen kriittisemmin. Rustavi 2 omistaa pääosin lisäksi pienemmän [[Mze]]-kanavan.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://www.civil.ge/eng/article.php?id=18619 |Nimeke= Mze TV Suspends News |Julkaisija= Civil.ge |Ajankohta= 2008 |Viitattu= 7.6.2014 |Kieli= {{en}} |arkisto= https://web.archive.org/web/20140714232839/http://www.civil.ge/eng/article.php?id=18619 |arkistoitu= 14.7.2014 }}</ref> Sanomalehdillä ei ole kovin merkittävää asemaa. Niistä suurimpia ovat esimerkiksi [[Rezonansi]], [[24 Saati]], [[Sakartvelos respublika]], [[Versia]] ja [[Kvilis Palitra]], ja myös englanninkielisiä sanomalehtiä on useita. Tärkeitä radioasemia ovat vuorostaan Georgian yleisradio, [[Radio Imedi]] ja [[Fortuna FM]]. Georgian perustuslaki takaa sananvapauden ja toimittajat kritisoivat usein vallanpitäjiä. Mediaympäristö on politisoitunut, ja taustaorganisaatioista riippumattoman median luominen on haasteellista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-europe-17303294 | Nimeke = Country Profile | Ajankohta =12.8.2015 | Julkaisija = BBC News | Viitattu = 7.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> Vuonna 2014 Georgia oli [[Toimittajat ilman rajoja]] -järjestön sananvapausluettelon sijalla 84.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://rsf.org/index2014/en-index2014.php |Nimeke=Worldwide Press Freedom Index 2014 |Julkaisija=Reporters Without Borders |Luettu=7.6.2014 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20140214120404/http://rsf.org/index2014/en-index2014.php |arkistoitu=14.2.2014 }}</ref> === Keittiö === [[Tiedosto:Pirosmani. Feast of Three Noblemen.jpg|thumb|Niko Pirosmanin teos "Kolmen aatelismiehen juhla-ateria" 1900-luvun alusta.]] Georgialla on rikas, vaihteleva ja ainutlaatuinen ruokakulttuuri. Sen keskeinen elementti on runsas [[supra]]-juhla-ateria, jota johtaa maljankohottaja eli [[tamada]]. Georgian keittiöön ovat vaikuttaneet useiden lähialueen kansojen ruokaperinteet: Länsi-Georgiassa turkkilainen vaikutus on näkyvämpi, maan itäosassa taas iranilainen. Itäosassa valmistetaan [[gomi]]-maissipuuroa ja sitä käytetään leivän sijasta liha- ja kasvisruokien lisukkeena. Idässä valmistetaan naudan- ja lampaanlihaa, lännessä taas lihaa syödään vähemmän ja siipikarja on suositumpi vaihtoehto. Liharuokalajeja on kymmeniä. Niistä kuuluisimpia on [[khinkali]], täytetyt taikinanyytit. Erityyppisiä kastikkeita ja juustoja on myös runsaasti. Tunnetuin perusraaka-aineenaan juustoa käyttävä ruokalaji on juustolla täytetty leipä [[khatšapuri]]. Samoja kastikkeita voidaan käyttää eri ruokalajien kanssa ja tarjota myös yksinään leivän kera. Erityyppiset pähkinät ja mausteet ovat tärkeitä raaka-aineita. Vaikka liha on keskeisin raaka-aine, sen kanssa tarjotaan aina runsaasti kasviksia, joista yleisimpiin kuuluvat munakoisot, pavut, kaali, punajuuret ja tomaatit. Tunnettuja kasvisruokalajeja ovat pavuista valmistettu [[lobio]] ja [[mkhali]]-salaatti.<ref name="cui">{{Verkkoviite |Osoite= http://www.advantour.com/georgia/cuisine.htm |Julkaisija=Advantour |Nimeke=Georgian Cuisine |Luettu=27.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Myös keitot ovat suosittuja, ja niihin käytetään usein jogurttityyppistä [[matsoni]]a, viinietikkaa ja hedelmämehuja. Yleisiä leipätyyppejä ovat valkoinen [[šoti]] ja litteä, maissista valmistettu [[mtšadi]]. Makeita jälkiruokalajeja ei ole paljon, mutta jälkiruoaksi nautitaan erilaisia hedelmiä, marjoja, mehuja ja pähkinöitä sekä hunajaa ja viiniä. [[Tšurtškhela]] on viinirypälemehusta valmistettu tahmea jälkiruoka.<ref name="cui"/> Olennainen ruokajuoma on [[viini]]. Georgia on tuhansia vuosia vanha viinialue, jota on kutsuttu myös viinin syntypaikaksi.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://www.gwa.ge/?3/441/ |Julkaisija=GWA |Nimeke=Wine History |Luettu=7.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> Viiniä tuotetaan useilla alueilla, joista tärkein on [[Kakheti]] maan itäosassa. Yleisiä rypälelajikkeita ovat valkoinen [[Rkatsiteli]] ja punainen [[Saperavi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.georgianwinehouse.com/OurWinesGRed.asp | Nimeke =Georgian Red Wines | Julkaisija =Georgian Wine House | Viitattu =7.5.2010 | Kieli ={{en}} | arkisto =https://web.archive.org/web/20100217052209/http://www.georgianwinehouse.com/OurWinesGRed.asp | arkistoitu =17.2.2010 }}</ref> Perinteinen väkevä alkoholijuoma on [[tšatša]]. Georgia on myös kuuluisa [[Bordžomi]]-lähdevedestään.<ref>[http://www.guardian.co.uk/world/2006/may/06/russia.nickpatonwalsh First wine, now Russia bans Georgia's water] Guardian 2006</ref> === Urheilu === Georgialla on pitkät perinteet kamppailulajeissa. Perinteinen urheilu on yhdistelmä nyrkkeilyä, painia ja miekkailua. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen perinnelajeja on elvytetty, ja näytöksissä esitellään taisteluita tikareilla, miekoilla ja kirveillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eurasianet.org/node/65836 | Nimeke = Georgia: Reviving Ancient Martial Arts Traditions | Ajankohta = 29.8.2012 | Julkaisija = Eurasianet | Viitattu = 8.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> Georgia on osallistunut talviolympialaisiin vuodesta 1994 ja kesäolympialaisiin vuodesta 1996.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sports-reference.com/olympics/countries/GEO/ | Nimeke = Georgia | Julkaisija = Sport Reference | Viitattu = 7.6.2014 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20160624120741/http://www.sports-reference.com/olympics/countries/GEO/ | arkistoitu = 24.6.2016 }}</ref> Ennen sitä georgialaiset kilpailivat Neuvostoliiton lipun alla, ja vuonna 1992 [[Itsenäisten valtioiden yhteisö]]n urheilijoiden kanssa ″Yhdistetyssä joukkueessa” (engl. ''Unified team'').<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.topendsports.com/events/summer/countries/georgia.htm | Nimeke = Georgia at the Olympics |Julkaisija = Top End Sport | Viitattu = 8.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> Menestyneitä urheilijoita ovat painija [[Masiej Rosievich]], triatlonisti [[Viktor Sanejev]], painonnostaja [[Kakhi Kakhiashvili]] ja ampuja [[Nino Salukvadze]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://geonoc.org.ge/index.php?lang_id=ENG&sec_id=28 | Nimeke = Olympic medalists | Julkaisija = Georgia National Olympic Committee | Viitattu = 8.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> [[Georgian jalkapallomaajoukkue]] pelasi ensimmäistä kertaa kansainvälisessä arvoturnauksessa vuoden 2024 Euroopan-mestaruuskilpailussa. Kansallinen liitto on perustettu vuonna 1990. FIFAn rankingissa joukkue oli heinäkuussa 2024 sijalla 70<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://inside.fifa.com/fifa-world-ranking/GEO?gender=men | Nimeke = World Ranking: Georgia | Ajankohta = 18.7.2024| Julkaisu = inside.fifa.com| Viitattu = 11.8.2024 | Kieli {{en}}}}</ref>. Georgia pääsi [[Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2024|vuoden 2024 EM-kilpailuihin]], jossa se eteni 16 parhaan joukkoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uefa.com/euro2024/teams/57157--georgia/ | Nimeke = Georgia | Julkaisu = uefa.com | Viitattu = 11.8.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref> Seuratasolla [[Tbilisin Dynamo]] ja [[FC Zestaponi]] ovat menestyviä joukkueita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fifa.com/associations/association=geo/ | Nimeke = Georgia | Julkaisija = FIFA | Viitattu = 1.9.2014 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20150503151943/http://www.fifa.com/associations/association=geo/ | arkistoitu = 3.5.2015 }}</ref> Alle 19-vuotiaiden maajoukkue on päässyt UEFAn Euroopan-mestaruuskilpailuissa lopputurnaukseen 2012/2013 ja eliittikierrokselle kolme kertaa aikaisemmin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uefa.com/teamsandplayers/teams/teama/team=357157/profile/history/index.html | Nimeke = Georgia Under-19 | Julkaisija = UEFA | Viitattu = 8.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> === Juhlapäivät === <ref name="mfa">{{Verkkoviite |Osoite=http://www.mfa.gov.ge/index.php?lang_id=ENG&sec_id=40 |Julkaisija=Georgian ulkoministeriö |Nimeke=Holidays |Kieli={{en}} |viitattu=21.6.2006 |arkisto=https://web.archive.org/web/20070923223313/http://www.mfa.gov.ge/index.php?sec_id=40&lang_id=ENG |arkistoitu=23.9.2007 }} (vanhentunut linkki)</ref> {| class="wikitable" style="text-align: left; font-size: 95%;" |- style="text-align: center; border-bottom: 2px solid gray;" ! Päivämäärä ! Suomalainen nimi ! Paikallinen nimi ! Huomautuksia |- | [[1. tammikuuta]] | [[Uudenvuodenpäivä]] | ახალი წელი – ''Akhali tseli'' | |- | [[7. tammikuuta]] | [[Joulupäivä]] | ქრისტეშობა – ''Kristešoba'' | Ortodoksinen joulu (juliaanisen kalenterin mukaan) |- | [[19. tammikuuta]] | [[Loppiainen]] | ნათლისღება – ''Natlisgheba'' | Jeesuksen kastamisen päivä |- | [[3. maaliskuuta]] | [[Äitienpäivä]] | დედის დღე – ''Dedis dghe'' | |- | [[8. maaliskuuta]] | [[Kansainvälinen naistenpäivä]] | ქალთა საერთაშორისო დღე – ''Kalta saertašoriso dghe'' | |- | [[9. huhtikuuta]] | Kansallisen yhtenäisyyden päivä | ეროვნული ერთიანობის დღე – ''Erovnuli ertianobis dghe'' | Itsenäisyyden palautumisen päivä ja [[huhtikuun 9. päivän tragedia]]n päivä |- | [[Huhtikuu]] (siirtyvä) | [[Pääsiäinen]] | აღდგომა – ''Aghdgoma'' | Ortodoksinen pääsiäinen |- | [[9. toukokuuta]] | [[Voitonpäivä]] | ფაშიზმზე გამარჯვების დღე – ''Pašizmze gamardžvebis dghe'' | Voitto fasismista |- | [[12. toukokuuta]] | [[Andreas (apostoli)|Pyhän Andreaan päivä]] | ანდრიობა – ''Andrioba'' | |- | [[26. toukokuuta]] | [[Kansallispäivä|Itsenäisyyspäivä]] | დამოუკიდებლობის დღე – ''Damoukideblobis dghe'' | Vuoden 1918 tasavallan perustamisen päivä |- | [[28. elokuuta]] | [[Jumalansynnyttäjä]]n päivä | მარიამობა – ''Mariamoba'' | [[Uspenie|Neitsyt Marian kuoleman muistopäivä]] |- | [[14. lokakuuta]] | [[Svetitskhoveli]]n katedraalin päivä | სვეტიცხოვლობა – ''Svetitskhovloba'' | Georgian tärkeimmän kirkon päivä. |- | [[23. marraskuuta]] | [[Pyhä Yrjö|Pyhän Yrjön päivä]] | გიორგობა – ''Giorgoba'' | Pyhä Yrjö on Georgian suojeluspyhimys. |} == Katso myös == *[[Luettelo Georgian kaupungeista]] == Huomautukset == {{Huomiolista|viitteet= {{efn|name=presi|[[Mikheil Kavelašvili]] astui virkaan 29. joulukuuta 2024, mutta [[Salome Zurabišvili]] on kieltäytynyt astumasta syrjään, koska ei pidä Kavelašvilin valintaa laillisena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20133834 | Nimeke = Georgian uusi presidentti astui virkaansa, edeltäjä väittää edelleen olevansa maan laillinen johtaja | Julkaisu = YLE Uutiset | Ajankohta = 29.12.2024 | Viitattu = 29.12.2024}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/articles/c0rn2w0zw08o | Nimeke = Georgia's outgoing president refuses to quit as successor sworn in | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = 29.12.2024 | Viitattu = 29.12.2024 | kieli = {{en}}}}</ref>}} }} == Lähteet == *{{Verkkoviite | Osoite = https://bti-project.org/fileadmin/api/content/en/downloads/reports/country_report_2024_GEO.pdf| Nimeke = BTI 2024 Country Report — Georgia| Ajankohta = 2024| Julkaisupaikka = Gütersloh| Julkaisija = Bertelsmann Stiftung| Viitattu = 15.6.2025| Kieli = {{en}} }} *{{Verkkoviite | Osoite = https://www.geostat.ge/media/67769/Yearbook_2024.pdf| Nimeke = Statistical Yearbook of Georgia 2024| Ajankohta = 2024| Julkaisupaikka = Tbilisi| Julkaisija = National Statistics Office of Georgia| Viitattu = 15.6.2025| Kieli = {{en}} }} === Viitteet === {{Viitteet|sarakkeet}} == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite|Tekijä=Braund, David|Nimeke=Georgia in Antiquity: A History of Colchis and Transcaucasian Iberia, 550 BC-AD 562|Vuosi=1994 |Julkaisija=Oxford University Press|Isbn = 978-0198144731}} * {{Kirjaviite|Tekijä=Goldstein, Darra|Nimeke=The Georgian Feast: The Vibrant Culture and Savory Food of the Republic of Georgia |Vuosi=1999 |Julkaisija=University of California Press|Isbn = 978-0520219298}} * {{Kirjaviite|Tekijä=Nasmyth, Peter|Nimeke=Georgia: In the Mountains of Poetry|Vuosi=2006|Julkaisija=Routledge|Isbn = 978-0415396691}} * {{Kirjaviite|Tekijä=Pelkmans, Mathijs|Nimeke=Defending the Border: Identity, Religion, And Modernity in the Republic of Georgia|Vuosi=2006|Julkaisija=Cornell University Press|Isbn = 978-0801473302}} * {{Kirjaviite|Tekijä=Rayfield, Donald|Nimeke=The Literature of Georgia: A History|Vuosi=2000|Julkaisija =RoutledgeCurzon|Isbn = 978-0700711635}} * {{Kirjaviite|Tekijä=Rosen, Roger|Nimeke=Georgia: A Sovereign Country of the Caucasus |Vuosi=2004 |Julkaisupaikka=Hong Kong|Julkaisija=Odyssey Publications |Isbn = 978-9622177482}} * {{Kirjaviite|Tekijä=Soltes, Ori Z.|Nimeke=National Treasures of Georgia: Art and Civilisation Through the Ages|Vuosi=2003 |Julkaisija=Philip Wilson Publishers |Isbn = 978-0856675010}} == Aiheesta muualla == [[Tiedosto:Gelati 1661.jpg|thumb|[[Gelatin luostari]] on [[Maailmanperintöluettelo|Unescon maailmanperintökohde]].]] {{Commons-rivi|საქართველო}} {{Wikimatkat-rivi}} * [[Wikipedia:Georgia-tietosanakirja|Encyclopædia Georgica Wikipediassa]] === Internet === * [http://www.parliament.ge/ Georgian parlamentti] {{ka}} {{en}} * [http://www.president.gov.ge/ Georgian presidentti] {{ka}} {{en}} * [http://www.government.gov.ge/ Georgian hallitus] {{ka}} {{en}} * [http://www.mfa.gov.ge/ Georgian ulkoministeriö] {{en}} {{ka}} * [http://www.mod.gov.ge/ Georgian puolustusministeriö] {{ka}} {{en}} * [http://www.tourism.gov.ge/ Discover Georgia] {{Wayback|1=http://www.tourism.gov.ge/ |päiväys=20090105162200 }} {{en}} * [http://www.eurasianet.org/georgia/index.html Georgia: Revolution in the Regions] {{en}} * [http://georgiandaily.com/ Georgian Daily – Independent Voice] {{en}} * [http://www.civil.ge/ Civil.ge – Daily News Online] {{Wayback|1=http://www.civil.ge/ |päiväys=20220326161927 }} {{en}} {{ka}} {{ru}} * [http://www.globalis.fi/Maat/Georgia Globalis.fi - Georgian maaprofiili] {{fi}} * [http://www.globalis.fi/Konfliktit/Georgia Globalis.fi - Georgian konflikti] {{Wayback|1=http://www.globalis.fi/Konfliktit/Georgia |päiväys=20170306125056 }} {{fi}} {{Georgian alueet}} {{Eurooppa}} {{Aasia}} [[Luokka:Georgia|*]] [[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] [[Luokka:42 Aasia]]
Yhteenveto:
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi.
Kaikki Taskulego Wikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin -lisenssin mukaisesti (
Taskulego Wiki:Tekijänoikeudet
). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä.
ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!
Peruuta
Muokkausohjeet
(avautuu uuteen ikkunaan)
Tällä sivulla käytetyt mallineet:
Malline:Aasia
(
muokkaa
)
Malline:CIA Factbook
(
muokkaa
)
Malline:Clear
(
muokkaa
)
Malline:Commons-rivi
(
muokkaa
)
Malline:Efn
(
muokkaa
)
Malline:En
(
muokkaa
)
Malline:Eurooppa
(
muokkaa
)
Malline:Fi
(
muokkaa
)
Malline:Georgian alueet
(
muokkaa
)
Malline:Huomiolista
(
muokkaa
)
Malline:K-el
(
muokkaa
)
Malline:K-ka
(
muokkaa
)
Malline:K-ru
(
muokkaa
)
Malline:Ka
(
muokkaa
)
Malline:Kirjaviite
(
muokkaa
)
Malline:Location map+
(
muokkaa
)
Malline:Lähde
(
muokkaa
)
Malline:Pääartikkeli
(
muokkaa
)
Malline:Ru
(
muokkaa
)
Malline:Suositeltu
(
muokkaa
)
Malline:Tämä artikkeli
(
muokkaa
)
Malline:Valtion tiedot
(
muokkaa
)
Malline:Valtion väestötiedot
(
muokkaa
)
Malline:Vanhentunut linkki
(
muokkaa
)
Malline:Verkkoviitbritannicae
(
muokkaa
)
Malline:Verkkoviite
(
muokkaa
)
Malline:Viitteet
(
muokkaa
)
Malline:Wayback
(
muokkaa
)
Malline:Wikimatkat-rivi
(
muokkaa
)
Navigointivalikko
Sivun toiminnot
Ansvandia
Keskustelu
Lue
Muokkaa
Historia
Sivun toiminnot
Ansvandia
Keskustelu
Lisää
Työkalut
Henkilökohtaiset työkalut
Et ole kirjautunut
Keskustelu
Tumma tila
Muokkaukset
Luo tunnus
Kirjaudu sisään
Valikko
Etusivu
Tuoreet muutokset
Satunnainen sivu
Ohje MediaWikistä
Haku
Työkalut
Tänne viittaavat sivut
Linkitettyjen sivujen muutokset
Toimintosivut
Sivun tiedot
