Muokataan osiota sivusta Ansvandia:Testi

=== Arkkitehtuuri ja kuvataide ===
[[Tiedosto:Nikortsminda (6).jpg|thumb|[[Nikortsminda]]n katedraalin kivikoristeluja.]]

Georgiaan kehittyi varhain omaperäinen arkkitehtuuri, joka ilmenee etenkin uskonnollisissa rakennuksissa 500-luvulta alkaen. Kirkkoarkkitehtuuria hallitseva kupolirakenne on peräisin pyöreiden asuinrakennusten tyypistä, jota on käytetty jo 2000- tai 3000-luvuilla eaa. Kirkkoarkkitehtuuri voidaan jakaa kahteen haaraan: keskikupolikirkkoihin ja [[basilika (arkkitehtuuri)|basilikoihin]]. Arkkitehtuurin huippukautta oli Georgian keskiaikainen kulta-aika 900–1200-luvuilla. Kauden rakennuksissa varma ja monipuolinen koristelu yhdistyy muihin arkkitehtonisiin elementteihin yhtenäiseksi, harmoniseksi kokonaisuudeksi. Myöhemmin 1400–1600-luvuilla maan arkkitehtuuriin vaikutti etenkin [[Persia]], ja tiili korvasi kiven yleimpänä rakennusmateriaalina. Islamilaisvaikutteista arkkitehtuuria on etenkin [[Kakheti]]n alueella. Kun Georgia liitettiin Venäjään, venäläinen uusklassinen arkkitehtuuri omaksuttiin hallitsevaksi tyylisuunnaksi, mutta se muuntui ja sulautui paikalliseen perinteeseen. 1900-luvulla Georgia ei säästynyt [[stalinistinen arkkitehtuuri|stalinistiselta]] tyyliltä eikä neuvostoajan betonibrutalismilta.<ref name="culture">{{Verkkoviite |Osoite=http://sangha.net/countries/Georgia/culture.htm |Nimeke=Georgian culture |Julkaisija=Sangha.net |Luettu=25.8.2008 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20020819140428/http://sangha.net/countries/Georgia/culture.htm |arkistoitu=19.8.2002 }}</ref><ref name="csg"/>

Georgialainen [[fresko]]maalaus kehittyi huippuunsa keskiajalla muiden taiteenlajien tavoin, ja maahan kehittyi omaperäisiä tyylisuuntia kokeilun ja ulkopuolisten vaikutteiden kautta. 1300-luvulta lähtien [[Bysantin valtakunta|bysanttilainen]] paleologinen tyylisuunta oli vallitseva. Seinämaalauksissa on käsitelty sekä uskonnollisia että maallisia teemoja. Venäläiset tuhosivat lukuisia seinämaalauksia 1800-luvulla, mutta niitä on säilynyt joissakin kirkoissa. Tunnetuimpiin georgialaisiin taidemaalareihin kuuluvat [[naivismi|naivisti]] [[Niko Pirosmani]], [[Gigo Gabašvili]], [[Lado Gudiašvili]], [[Elene Akhvlediani]] ja [[Davit Kakabadze]]. Monumentaalista kuvanveistotaidetta taas ei Georgiaan keskiajalla kehittynyt, mutta kivikaiverruksia ja -koristeita sekä metalliesineitä on luotu antiikin ajalta lähtien. Varhaisen 400-luvun kuvanveiston mielenkiintoisimpiin piirteisiin kuuluu esikristillisten ja kristilliset elementtien yhdistäminen. Kulta-ajalla seinämaalausten merkitys kirkkojen sisätiloissa korostui ja kuvanveistäjien luovuus kukoisti julkisivujen koristeluissa. 1900-luvun monumentaalinen kuvanveisto on käsitellyt pääosin kansallisia, georgialaisia teemoja. Sen merkittävin edustaja lienee [[Elgudža Amasukheli]].<ref name="culture"/><ref name="csg"/>