Muokataan osiota sivusta Ansvandia:Testi

== Talous ja infrastruktuuri ==
{{Pääartikkeli|[[Georgian talous]]}}
[[Tiedosto:Ge-money-lari-100.jpg|thumb|Sadan [[Georgian lari|larin]] seteliin on kuvattu kansallisrunoilija [[Šota Rustaveli]].]]
[[Tiedosto:Georgian Railway GRS Class at Tbilisi 2.jpg|thumb|Matkustajajuna Tbilisissä.]]

Georgia on [[Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma]]n [[inhimillisen kehityksen indeksi]]n mukaan korkean elintason maa. Sen sijoitus 63:ntenä on hieman korkeampi kuin naapurimaiden Armenian ja Azerbaidžanin.<ref name="bti17">BTI 2024 Country Report — Georgia, s. 20.</ref> Georgia on edelleen [[siirtymätalous|siirtymätalouden]] maa, jossa vaikuttaa sen entinen asema [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]]. Maan [[bruttokansantuote]] kasvoi vuonna 2024 arviolta 9,5 prosenttia, ja [[talouskasvu]]a on 2020-luvulla ajaneet erityisest kasvava kotimainen kysyntä sekä ulkomaankauppa.<ref name="lloydscontext">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lloydsbanktrade.com/en/market-potential/georgia/economical-context| Nimeke = The economic context of Georgia| Ajankohta = 5/2025| Julkaisija = Lloyds Bank| Viitattu = 14.6.2025 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Neuvostokaudella Georgia oli merkittävä elintarvikkeiden ja mineraalien tuottaja sekä matkailukohde. Maassa oli myös aktiivinen harmaata taloutta harjoittava yksityissektori. Toisaalta Georgia oli myös riippuvainen tuonnista pitääkseen yllä teollisuuttaan. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen tuonti häiriintyi ja epävakaat poliittiset olot haittasivat talouden uudelleenjärjestelyä. Romahdukseen vaikuttivat myös lakot, rautatieyhteyksien katkeaminen ja Venäjän osittainen kauppasaarto 1990-luvun alussa. Georgian bruttokansantuote laski vuosina 1990–1994 enemmän kuin missään muussa neuvostotasavallassa, jopa 70<ref name="state">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.state.gov/outofdate/bgn/georgia/187416.htm |Nimeke= Background Note: Georgia (previous versions) |Julkaisija=Yhdysvaltain ulkoministeriö |Viitattu=5.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> prosenttia. Vuoteen 1993 mennessä teollisuustuotanto oli laskenut 60,5 prosenttia ja inflaatio kohonnut 2&nbsp;000 prosenttiin. Georgia tulikin 1990-luvulla riippuvaiseksi ulkomaiden avusta. Maan tilanteen vakautuessa vuosikymmenen loppupuolella myös taloustilanne alkoi vähitellen parantua. [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisen valuuttarahaston]] avulla inflaatio väheni 62 prosentista yhteen prosenttiin kuukaudessa vuosina 1994–1997, ja vuonna 1995 Georgia otti käyttöön oman rahayksikkönsä, [[Georgian lari|larin]].<ref name="csg"/><ref name="encarta"/>

Georgian taloustilanne on parantunut huomattavasti vuoden 2003 samettivallankumouksen jälkeen. [[Mikheil Saakašvili]]n hallinto aloitti suuret talousuudistukset, taistelun [[korruptio]]ta vastaan ja ulkomaisten investointien houkuttelemisen maahan. Vuosina 2006–2007 talous kasvoi noin kymmenen prosenttia vuodessa ja [[Maailmanpankki]] nimesi Georgian ”vuoden uudistajaksi”.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://siteresources.worldbank.org/INTPRS1/Resources/Georgia_2APR-PRSP(Sept1-2006.pdf).pdf |Nimeke=Progress Report |Julkaisija=Maailmanpankki |Luettu=25.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref>

Georgialla on pitkät perinteet maataloudessa, ja yli 40 prosenttia maan pinta-alasta on maatalousmaata.<ref name="trade"/> Maanviljelyä vaikeuttavat kuitenkin pinnanmuodot, ja monet viljelyt sijaitsevat jyrkillä rinteillä. Maatalouden tuottoa kuitenkin nostavat sen keskittyminen työintensiivisiin ja tuottoisiin kasveihin, kuten teehen ja sitrushedelmiin. Teeplantaasien kokonaispinta-ala on yli 60&nbsp;000 hehtaaria. [[Viininviljely]] on myös merkittävä osa maataloutta, ja Georgia on yksi maailman vanhimpia viinialueita. Viininviljely syntyi jo 300-luvulla eaa. Muita maataloustuotteita ovat [[sokerijuurikas]], [[vehnä]], tupakka, vihannekset ja [[vesimeloni]]t.<ref name="britannica"/> Vuonna 2024 maatalous tuotti 6 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllisti 39,9 prosenttia työvoimasta.<ref name="lloydscontext"/> Suurin osa maanviljelijöistä työllistää vain itsensä ja kasvattaa vain omiin tarpeisiinsa.<ref name="trade">{{Verkkoviite| Osoite = https://www.nordeatrade.com/en/explore-new-market/georgia/economical-context| Nimeke = The economic context of Georgia| Julkaisu = Nordea Trade| Ajankohta = 4/2020| Viitattu = 10.5.2020| Kieli = {{en}}}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

Teollisuus työllistää 13,6 prosenttia työvoimasta ja tuottaa 18,9 prosenttia bruttokansantuotteesta.<ref name="lloydscontext"/> Se romahti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pahoin, mutta on sen jälkeen kehittynyt tasaiseen tahtiin. Teollisuustuotteisiin kuuluu ruokatuotteet, liikennevälineet, sähkömoottorit, rauta, teräs, ilma-alukset, kemikaalit ja tekstiilit. Kaivosteollisuudessa louhitaan puolestaan [[mangaani]]a, [[kupari]]a, [[volframi]]a, [[marmori]]a ja öljyä.<ref name="trade"/> Palvelualat on Georgian selvästi suurin taloudenala, sillä ne tuottivat 62,1 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistävät 46,5 prosenttia työvoimasta.<ref name="lloydscontext"/> Matkailuala kukoistaa, ja Georgian hallinto on panostanut muun muassa [[Adžaria]]n rantakohteisiin sekä [[Svanetia]]n hiihtokeskuksiin.<ref name="trade"/>

Georgia vie muun muassa metalleja, lannoitteita ja pähkinöitä. Keskeisimpiä tuontituotteita ovat polttoaineet, koneet, ruoka ja lääkkeet. Georgian merkittävimmät kauppakumppanit ovat Turkki, Venäjän ja Kiina, mutta se tekee kauppaa myös muiden Kaukasuksen ja Itä-Euroopan maiden kanssa. Vuonna 2017 viennistä suuntautui Venäjälle 14,5&nbsp;%, Azerbaidžaniin 9,9&nbsp;%, Turkkiin 7,9&nbsp;%, Armeniaan 7,7&nbsp;% ja Kiinaan 7,4&nbsp;%. Tuonnista puolestaan maahan tuli Turkista 17,3&nbsp;%, Venäjältä 10,0&nbsp;%, Kiinasta 9,2&nbsp;%, Azerbaidžanista 7,0&nbsp;% ja Ukrainasta 5,6&nbsp;%.<ref name="britannica"/>

=== Energia ===
Georgialla on myös huomattava [[vesivoima]]kapasiteetti, ja vesivoima tuottikin 63 prosenttia maan energiantarpeesta vuonna 2010. Maa kärsi 1990-luvulla pahoista sähkö- ja lämmityskatkoista, mutta parantuva taloustilanne on mahdollistanut vesivoiman kehittämisen ja maakaasun oston Azerbaidžanista ja Venäjältä. Vuonna 1999 avattiin Georgian läpi kulkeva öljyputki Azerbaidžanista Mustanmeren rannikolle ja vuonna 2005 [[Baku–Tbilisi–Ceyhan-öljyputki]] Kaspianmereltä Georgian kautta Turkkiin. Se avasi Kaspianmeren öljylle vaihtoehtoisen reitin, joka ei kulje Venäjän kautta. Georgia saa osan öljystä kauttakulkumaksuna.<ref name="csg"/><ref name="encarta"/><ref name="cia"/>

=== Liikenne ===
[[Tiedosto:Batumi Port.jpg|thumb|Batumin satama sijaitsee Adžariassa.]]
[[Tiedosto:Planes in Tbilisi.jpg|thumb|Tbilisin kansainvälinen lentoasema.]]

Georgian sijainti tekee maasta tärkeän kauttakulkureitin. Teitä Georgiassa on yli 20&nbsp;000 kilometriä, ja niistä tärkeimmät lähtevät säteittäisesti Tbilisistä eri ilmansuuntiin. Pääreitti [[M27 (valtatie)|M27]] kulkee maan läpi itä-länsisuunnassa Tbilisistä [[Gori]]n kautta Mustallemerelle. Tie [[A301]] eli [[Georgian sotilastie]] lähtee Tbilisistä pohjoiseen Kaukasukselle, ja se oli ainoa tie Venäjälle 1800-luvun lopulle saakka. [[A310]] kulkee etelään [[Jerevan]]iin ja [[A302]] itään [[Baku]]un. Kaikilla pääteillä on bussiliikennettä. Georgian rautatieliikennettä hoitaa vuorostaan [[Georgian rautatiet]]: rautateitä maassa on yhteensä 1&nbsp;575 kilometriä (ja lisäksi 37 kilometriä kapearaiteisia ratoja). Raideleveys on 1&nbsp;520 millimetriä. Merkittävin rautatielinja kulkee myös Tbilisistä Mustallemerelle, ja maasta on lisäksi rautatieyhteys Armeniaan ja Azerbaidžaniin. Pääradalta lähtee useita sivuratoja pienemmille paikkakunnille. Vuonna 2007 Georgia myi rautatieyhtiönsä hallintaoikeudet brittiläiselle sijoitussäätiölle useaksi vuosikymmeneksi.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.civil.ge/eng/article.php?id=15616 |Nimeke=Georgia Hands over Railway to Investment Fund |Julkaisija=Civil.ge |Luettu=31.8.2008 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20080828084823/http://www.civil.ge/eng/article.php?id=15616 |arkistoitu=28.8.2008 }}</ref> [[Tbilisin metro]] oli yksi Neuvostoliiton ensimmäisistä ja siinä on kaksi linjaa.<ref name="cia"/><ref name="csg"/>

Georgiassa on 23 lentokenttää. Merkittävin niistä on [[Tbilisin kansainvälinen lentoasema]], joka on uusittu vuonna 2007. Se on kansallisen lentoyhtiön [[Georgian Airways]]in keskuspaikka. Tärkeimmät satamat ovat [[Potin satama|Potissa]] ja [[Batumin satama|Batumissa]], ja myös [[Suhumin satama|Suhumissa]] on pieni satama, mutta se sijaitsee Abhasiassa eikä ole Georgian hallinnassa. Georgian läpi kulkee lisäksi 1&nbsp;591 kilometriä kaasuputkea ja 1&nbsp;253 kilometriä öljyputkea. Tärkeimmät putket ovat [[Baku–Tbilisi–Ceyhan-öljyputki]], [[Baku–Supsa-öljyputki]] ja [[Baku–Tbilisi–Erzurum-kaasuputki]]. Monet liikennereitit ovat suhteellisen huonossa kunnossa ylläpidon puutteen vuoksi.<ref name="cia"/>