Muokataan osiota sivusta Ansvandia:Testi

== Politiikka ja yhteiskunta ==
[[Tiedosto:Giorgi_Margvelashvili_and_Bidzina_Ivanishvili_in_2013.jpg|thumb|Presidentti [[Giorgi Margvelašvili]] (vasemmalla) ja Georgialainen unelma -puolueen perustaja [[Bidzina Ivanišvili]].]]
=== Poliittinen järjestelmä ===
Georgia on [[parlamentaarinen tasavalta]], vielä vuoden 2018 perustuslakiuudistuksiin saakka valtio oli [[Semipresidentialismi|semipresidentialistinen]] [[tasavalta]].<ref name="bti202413">BTI 2024 Country Report — Georgia, s. 13.</ref> Lainsäädäntövaltaa harjoittaa yksikamarinen [[Georgian parlamentti]]. Sillä on 150 jäsentä, jotka valitaan [[Suhteellinen vaalitapa|suhteellisella vaalitavalla]]. Järjestelmään siirryttiin vuonna 2024. Sitä ennen osa edustajista oli valittu [[enemmistövaali]]lla yhden jäsenen vaalipiireistä..<ref name="IPU">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ipu.org/parline-e/reports/2119.htm | Nimeke = Georgia Sakartvelos Parlamenti (Parliament) | Julkaisija = IPU | Viitattu = 8.6.2014 }}</ref><ref name="freedom2025">{{Verkkoviite | Osoite = https://freedomhouse.org/country/georgia/freedom-world/2025| Nimeke = Georgia: Freedom in the World 2025 Country Report| Julkaisija = Freedom House| Viitattu = 14.6.2025 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kansanedustajat valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://parliament.ge/en/ajax/downloadFile/131642/constitution-of-georgia | Nimeke = The Constitution of Georgia. 3. The Parliament of Georgia | Julkaisija = parliament.ge | Viitattu = 19.2.2021 | Kieli = {{en}} }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

Toimeenpanovaltaa harjoittaa [[Georgian presidentti|presidentti]], jolla on aiemmin ollut laajemmat valtaoikeudet. Vuoden 1995 [[Georgian perustuslaki|perustuslain]] mukaan presidentti on valtionpäämies ja hänet valitaan korkeintaan kahdeksi viisivuotiskaudeksi. Vuoden 2004 muutos perustuslakiin muutti Georgian [[presidentialismi|presidentillisestä]] semipresidentiaaliseksi maaksi, ja maahan perustettiin [[Georgian pääministeri|pääministerin]] virka. Pääministeri johtaa hallitusta ja sen ministeriöitä, paitsi puolustusministeriötä ja valtion turvallisuusministeriötä, joiden johdossa on presidentti. Hallitus nauttii presidentin luottamusta. Äänestysikäraja on 18 vuotta.<ref name="encarta"/><ref name="cia"/> Vuoden 2010 muutos perustuslakiin pienensi presidentin valtaa ja kasvatti pääministerin ja parlamentin valtaa edelleen.<ref name="BBCTL"/>

Pääministeri on hallituksen päämies, ja hänellä on huomattavasti presidenttiä enemmän valtaa. Pääministeriksi valittiin vuoden 2024 vaalien jälkeen [[Georgialainen unelma|Georgialaisen unelman]] [[Irakli Kobakhidze]]. Puolue sai vaaleissa 89 paikkaa parlamenttiin, kun neljä oppositiopuoluetta ja -koalitiota jäivät yhteensä 61 paikkaan. Presidentiksi valittin joulukuussa [[Mikheil Kavelašvili]], joka tuli valituksi ensimmäisenä presidenttinä uudella tavalla. Valinnan suoritti 300-henkinen lautakunta, jossa oli mukana edustajia parlamentista, aluehallinnosta ja kunnanvaltuustoista. Aiemmin presidentti oli valittu suoralla kansanvaalilla. Oppositiopuolueet boikotoivat äänestystä, ja väistyvä presidentti [[Salome Zurabišvili]] kutsui valintaa lainvastaiseksi.<ref name="freedom2025"/>

Varsinaiset puolueet ovat Georgiassa varsin hajanaisia, ja ne ovat usein sitoutuneita puoluejohtajiensa persoonaan.<ref name="bti202417">BTI 2024 Country Report — Georgia, s. 17.</ref> Georgian poliittisiin ongelmiin kuuluvat instituutioiden heikkous, hauras demokratia, etninen nationalismi ja alikehittynyt puoluejärjestelmä. Vakaata poliittista eliittiä ei ole,<ref name="open">{{Verkkoviite |Nimeke=Georgia: politics after revolution |Julkaisija=Open Democracy |Ajankohta=14.11.2007 |Osoite=http://www.opendemocracy.net/article/conflicts/caucasus/georgia_after_revolution |Luettu=28.8.2008 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20080915223505/http://www.opendemocracy.net/article/conflicts/caucasus/georgia_after_revolution |arkistoitu=15.9.2008 }}</ref> ja Georgialaisen unelman valtakaudella pääministeri on vaihtunut viisi kertaa vuosien 2013–2023 aikana.<ref name="bti20249">BTI 2024 Country Report — Georgia, s. 9.</ref>

Oppositio on välillä kritisoinut hallitusta ihmisoikeusrikkomuksista, ja hallitus on käyttänyt valtaansa autoritaarisin keinoin.<ref name="open"/> Vuonna 2014 [[Euroopan ihmisoikeustuomioistuin]] antoi Georgialle langettavan tuomion yli 12 vuoden ajalle sijoittuneesta 99 uhrin väkivaltaisesta kohtelusta ja sanallisesta häirinnästä.<ref>{{Verkkoviite |osoite = http://hudoc.echr.coe.int/sites/eng/pages/search.aspx?i=001-146769 |nimeke = Begheluri and Others v. Georgia |julkaisija =Euroopan ihmisoikeustuomioistuin |viitattu = 7.10.2014 |ajankohta =7.10.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref> Vuoden 2024 vaaleja pidetään epärehellisinä, ja esimerkiksi vaalisalaisuus rikkoutui monella äänestyspaikalla, ääntenostaminen oli ilmoituksen mukaan yleistä ja rikolliset väitetysti pelottelivat äänestäjiä.<ref name="freedom2025"/>

Ulkopoliittisesti Georgia on suuntautunut länteen ja ilmaissut halunsa liittyä Natoon ja Euroopan unioniin. Sekä nykyinen Georgialainen unelma että sen edeltäjä [[Mikheil Saakašvili]]n ENM-puolue ovat selvästi länsimielisiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://rt.com/news/ivanishvili-personal-details-profile-497/ | Nimeke = Richest Georgian and possible PM: Who is Bidzina Ivanishvili? | Ajankohta = 2012 | Julkaisija = RT | Viitattu = 7.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref>

=== Oikeuslaitos ===
Georgian oikeusjärjestelmä perustuu [[säädösoikeus|säädösoikeuteen]]. Korkein oikeusaste on [[Georgian korkein oikeus]].<ref name="encarta"/><ref name="cia"/> Ylin tuomarineuvosto ehdottaa korkeimman oikeuden tuomarit, ja parlamentti nimittää ne. Tuomarineuvoston jäsenet valitsee pääosin itsenäinen elin, mutta presidentti valitsee yhden jäsenen.<ref name="freedom2025"/>

Georgiassa on myös [[Georgian perustuslakituomioistuin|perustuslakituomioistuin]], joka määrittelee, onko uusi lainsäädäntö perustuslain mukaista. Sillä on yhdeksän jäsentä, joiden virkakausi on kymmenen vuotta ja joista presidentti, parlamentti ja korkein oikeus nimittävät kukin kolme.<ref name="encarta"/><ref name="cia"/>
'
Georgialla on nimellisesti itsenäinen oikeuslaitos, mutta koko sen itsenäisyyden ajan poliitikot ovat yrittäneet vaikuttaa oikeuden päätöksiin. Tilanne on vaikeutunut entisestään 2020-luvulla, kun [[Georgialainen unelma|Georgialaisen unelman]] ja opposition [[Yhdistynyt kansallinen liike|Yhdistyneen kansallisen liikkeen]] välinen konflikti on syventynyt. [[Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous]] oli vuonna 2022 huolissaan tuomareiden läpinäkymättömästä valintaprosessista ja epäselvistä vaatimuksista.<ref name="bti202413"/>

=== Asevoimat ===
[[Tiedosto:Georgia. Main Military flag.svg|thumb|Asevoimien lippu.]]

[[Georgian asevoimat]] jakautuvat [[Georgian maavoimat|maavoimiin]], [[Georgian ilmavoimat|ilmavoimiin]], [[Georgian laivasto|laivastoon]] ja [[Georgian kansalliskaarti|kansalliskaartiin]].<ref name="cia"/> Asevoimilla oli vuonna 2017 noin 37&nbsp;000 aktiivista henkilökunnan jäsentä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://agenda.ge/en/news/2016/2188| Nimeke = Georgian Armed Forces capacity retained for 2017| Ajankohta = 15.9.2016| Julkaisija = Agenda.ge| Viitattu = 10.5.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Puolustusministeriön budjetti vuodelle 2019 oli 875 miljoonaa [[Georgian lari|laria]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://civil.ge/archives/270971| Nimeke = Parliament Endorses 2019 State Budget| Ajankohta = 13.12.2018| Julkaisija = Civil.ge| Viitattu = 10.5.2020| Kieli = {{en}} }}</ref> Georgia on ollut Naton rauhankumppanuusohjelman jäsen vuodesta 1994,<ref name="encarta"/> ja maa on tehnyt Yhdysvaltojen kanssa läheistä sotilaallista yhteistyötä.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://www.civil.ge/eng/article.php?id=17783 |Nimeke=Georgia Plans Cut of Defense Spending in Next Years |Julkaisija=Civil.ge |Ajankohta= 2008 | Viitattu=7.6.2014 |Kieli = {{en}} }}</ref>

Georgia otti vuonna 2017 uudestaan käyttöön [[Asevelvollisuus|asevelvollisuuden]], jonka puolustusministeri [[Tina Khidašeli]] oli lakkauttanut edellisenä vuonna.<ref name="reintroduce">{{Verkkoviite | Osoite = https://agenda.ge/en/news/2017/263| Nimeke = Compulsory military service reintroduced in Georgian Armed Forces| Ajankohta = 14.2.2017| Julkaisija = Agenda.ge| Viitattu = 10.5.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Aiemmassa järjestelmässä kaikki 18–27-vuotiaat miehet ovat velvollisia asepalvelukseen, mutta käytännössä siltä voi välttyä maksamalla 2&nbsp;000 larin summan. Noin 20 prosenttia ikäluokasta suoritti armeijan ja asepalveluksen kesto oli 18 kuukautta.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://www.wri-irg.org/co/rtba/georgia.htm |Nimeke=The Right to Conscientious Objection in Europe |Julkaisija=Quaker Council for European Affair |Ajankohta=2005 |Luettu=31.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Uusi asevelvollisuus kestää 12 kuukautta.<ref name="reintroduce"/>

Georgialla oli 1990-luvun alusta lähtien pitkäaikaiset konfliktit [[Abhasia]]n ja [[Etelä-Ossetian konflikti|Etelä-Ossetian]] separatistihallintojen kanssa. Vuoden 2008 [[Venäjän–Georgian sota]]an saakka maalla oli 2&nbsp;000 sotilasta [[Irak]]issa yhdysvaltalaisten joukkojen tukena.<ref name="mil">{{Verkkoviite |Osoite= http://civil.ge/eng/article.php?id=18784 |Nimeke=Defense Spending, Number of Troops Increased |Julkaisija=Civil.ge |Ajankohta = 15.8.2008 |Luettu=31.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref> Sodassa Venäjä miehitti suuren osan Georgiasta ja sen arvioidaan vahingoittaneen pahoin maan sotilasinfrastruktuuria.