Muokataan osiota sivusta Ansvandia:Testi

=== Keskiaika ===
[[Tiedosto:Davit_Agmashenebeli.jpg|thumb|200px|left|Kuningas Davit IV [[Gelatin luostari]]n seinämaalauksessa.]]
Georgia yhdistyi 1000-luvun alussa kuningas [[Bagrat III|Bagrat III:n]] johdolla. Seuraavan vuosisadan aikana kuningas [[Davit IV]] voitti [[seldžukit|seldžukkitturkkilaiset]] [[Didgorin taistelu]]ssa, ajoi arabit Tbilisistä ja laajensi valtakuntaansa etelään [[Armenia]]an. Georgia nousi alueelliseksi suurvallaksi, joka piti vasalleinaan [[Trebizondin keisarikunta]]a Mustanmeren rannalla ja [[Širvan]]ia Kaspianmerellä. Georgian keskiajan [[feodalismi|feodaalinen]] järjestelmä ja kulttuurinen renessanssi saavuttivat huippunsa 1200-luvun vaihteessa kuningatar [[Tamar (Georgia)|Tamarin]] hallituskaudella. Bysantin valtakunnan häviö [[neljäs ristiretki|neljännessä ristiretkessä]] vuonna 1204 teki Georgiasta voimakkaimman kristityn valtion itäisen Välimeren alueella, ja aikakautta onkin nimitetty Georgian ″kulta-ajaksi”.<ref name="lang"/><ref name="csg"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.conflicts.rem33.com/images/Georgia/geor_histr%2021.htm |Nimeke=Medieval Georgia: 1089 - 1221 (“The Golden Age”) |Tekijä=Andrew Andersen |Luettu=21.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref>

Menestyskausi päättyi äkillisesti [[Mongolien hyökkäykset Georgiaan|mongolien hyökkäyksiin]] 1200-luvun alkupuolella. Georgia taantui mongolien vasallivaltioksi, mutta 1300-luvulla kuningas [[Giorgi V]] lopetti veron maksamisen mongoleille ja palautti Georgian aiemmat rajat. Kuitenkin vuosisadan lopussa Georgia tuhoutui pahoin [[Timur Lenkin hyökkäykset Georgiaan|Timur Lenkin hyökkäyksissä]] eikä toipunut koskaan ennalleen. Kun turkkilaiset valtasivat [[Konstantinopoli]]n vuonna 1453, maa joutui yhä pahemmin eristyksiin.<ref name="lang"/><ref name="late">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.conflicts.rem33.com/images/Georgia/geor_histr%2022.htm |Nimeke=Late Medieval Georgia: 1236–1500 |Tekijä=Andrew Andersen |Luettu=21.8.2008 |Kieli = {{en}} }}</ref>

Yhdistyneen Georgian viimeinen kuningas oli [[Aleksandre I]]. Hänen jälkeensä maa jakautui useisiin kuningas- ja ruhtinaskuntiin. Georgiasta tuli yksinäinen, islamilaisten valtioiden ympäröivä, hajautunut kristitty enklaavi. Bagrationi-dynastia jakautui kolmeen haaraan, jotka hallitsivat [[Imeretin kuningaskunta|Imeretissä]], [[Kartlin kuningaskunta|Kartlissa]] ja [[Kakhetin kuningaskunta|Kakhetissa]]. Hajanainen Georgia ei kyennyt vastustamaan [[Osmanien valtakunta|osmanien valtakunnan]] ja [[Safavidit|safavidien Persian]] valtapyrkimyksiä Kaukasiassa. Bagrationi-kuninkaat alkoivat kuitenkin 1700-luvulla saada vaikutusvaltaansa takaisin Persian nimellisen vallan alla, ja vuonna 1762 kuningas [[Erekle II]] yhdisti Kartlin ja Kakhetin uudeksi, itsenäiseksi [[Kartli-Kakhetin kuningaskunta|Kartli-Kakhetin kuningaskunnaksi]]. Georgia kärsi kuitenkin sisällissodista ja [[dagestan]]ilaisten hyökkäyksistä, ja vuoteen 1800 mennessä maan väkiluku oli laskenut alle puoleen miljoonaan. 1700-luvun lopussa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] vaikutusvalta Kaukasiassa kasvoi, ja Venäjän joukot miehittivät ajoittain osia Georgiasta. Vuonna 1795 persialaiset tuhosivat Tbilisiä, ja vuonna 1799 kuningas [[Giorgi XII]] pyysi suojelusta Venäjältä kuningaskuntansa pelastamiseksi. Venäjä liitti Kartli-Kakhetin itseensä kahden vuoden kuluttua. Länsi-Georgian itsenäisiksi jääneet ruhtinaskunnat kokivat saman kohtalon 1800-luvun kuluessa.<ref name="csg"/><ref name="late"/>